Arkisto, sivu 2

Lyhyitä ja pidempiä kuvasarjoja eri vuosikymmeniltä.
- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luvulla

Kuvien lainaaminen

Muistathan, että kuvien lainaaminen ilman lupaa
on kielletty!
Mikäli haluat käyttää tämän sivuston kuvia esim.
ei-kaupallisilla nettisivuillasi, ota yhteyttä
ylläpitäjään (sähköpostiosoite sivun alalaidassa)
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 1
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Muutama kuva Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä Halikonjoessa
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 3
- Kesäjuhlat Kihisten mäessä
- Kolme wanhaa kuvaa
- Putola
- Silta yli Halikonjoen
- Maa vyöryi Halikonjokeen

Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 4
- Kartanoita ynnä muita




 

Torkkilan koulu ja muuta Angelniemeä

Torkkila on kylä entisen Angelniemen kunnan alueella. Kylä sijaitsee Pöyläntien varrella vanhan kylämäen päällä. Torkkilaa ympäröivät Pöylä, Antola, Kanamäki ja Sauvon kunta. Torkkilan kansakoulu toimi kouluna vuosina 1904-1964. Nykyisin rakennus on yksityisasuntona.

Olemme saaneet opettaja Timo Aunion kuvakokoelmasta käyttöömme vanhempia kuvia Torkkilasta ja muualta Angelniemeltä.

Timo Aunio kertoo:

Isoisäni Alfred Fritiof Aunio, ent. Eriksson, oli syntyisin Turusta, mutta toimi pitkään (1912-1951) opettajana Angelniemellä. Nimen Aunio hän, kuten osa suvun muista veljeksistä, otti tietämäni mukaan käyttöön 1900-luvun alkupuolella, kun vieraskielisiä (suku)nimiä suomennettiin innokkaasti. Aunio-nimeä on sittemmin käyttänyt toinenkin suku, tietääkseni Karunasta lähtöisin, mutta nämä "Angelniemen" tai "Turun" Auniot, alunperin Erikssoneja, ovat minun sukuhaaraani.

Lapsuutensa Alfred vietti samassa pihapiirissa Turun Jarrumiehenkadulla kuin Paavo Nurmi. Varsinaisia leikkitovereita he eivät olleet, koska Nurmi oli 11 vuotta isoisääni nuorempi, mutta netistä googlettamalla voi löytää 1930-luvulla Nuori Voima -nimisessä lehdessä julkaistun jutun, jossa isoisäni muistelee lapsuuttaan Paavo Nurmen naapurina.

Valokuvausharrastus näyttää periytyneen isältä pojalle, sillä myös isoisäni, isoisän veli Fritjof ja tämän poika Pentti (isäni serkku) olivat ahkeria valokuvaajia, viimeksi mainitulla oli jopa oma valokuvausliike Nastolassa. Isästäni Teposta tuli aikuisena ammattivalokuvaaja, jolla ei tosin ollut omaa liikettä, vaan hän toimi ns. kiertävänä valokuvaajana - eräänlaisena kylävalokuvaajana - poikamiesvuosinaan Sauvossa ja avioiduttuaan Paimion Hevonpäässä ja Piikkiössä aina kuolemaansa asti vuoteen 1968. Vanhat ihmiset saattavat vieläkin muistaa "valokuvaaja Aunion", jonka ottamia ristiäis-, rippi-, hää-, syntymäpäivä- ja hautajaiskuvia löytynee yhä monista sauvolaisista, paimiolaisista ja piikkiöläisistä kodeista.



 

Koristemaalari ja taiteilija Emil Niinistö

Jarmo Niinistö, Emil Niinistön Juho-veljen pojan poika kertoo näin:

Gustav Emil Lindström, vuodesta 1906 alkaen Niinistö, syntyi Joensuun kartanon Varesvuoren torpassa v. 1881 keskimmäisenä perheen kaikkiaan yhdeksästä lapsesta. Keväällä 1891 perhe muutti Kumioon, sillä isä Johan ryhtyi Joensuun kartanon Kumion ulkotilan vuokraviljelijäksi.
Emil kävi kansakoulun Vaskiolla ja oli jo nuorena kiinnostunut taiteesta ja tekniikasta, ei maanviljelystä.Valokuvauksen hän aloitti jo 1800-luvun lopulla, valmisti kuvia ja kuvasi myös tilauksesta. 1900-luvun alkuvuosina hän oli oppimassa koristemaalarin ammattia Helsingissä, opiskeli iltaisin Taideteollisessa keskuskoulussa, valokuvasi ja maalasi. Talvikauden 1906-1907 hän opiskeli Paimion kansanopistossa. Sen jälkeen Turun taideyhdistyksen piirustuskoulu ja saksalainen taidekoulu Mynchenissä antoivat lisäoppia lahjakkaaksi osoittautuneelle maalarille. Opiskelurahoja hän hankki kesäisin maalaustöillä eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Saksaa. Koko ajan valokuvaus säilyi mukana harrastuksena ja lisäansion tuojana.
Kotimaahan palattuaan Emil Niinistön päätyöksi muodostui näyttämökulissien maalaus, niitä valmistui kaikkiaan yli 40 sarjaa eri seurantaloihin etelä-Suomessa, valtaosa Salon seudulle jonne viimeisimmät työt valmistuivat 1950-luvulla taiteilijan ollessa jo yli 70-vuotias.
1930-luvun loppupuolella Emil Niinistö hankki omakotitalon Salon Lukkarinmäestä. Hän asui siellä elämänsä viimeiset vuosikymmenet aina kuolemaansa 1964 asti. Emil Niinistön hautapaikka on Halikon kirkkomaalla.

Uusimpana (31.10.2013) julkaistu kuva alla kuvasarjassa viimeisenä!
 


 

Märynummi

Kuvasarja Märynummelta, taajamasta kirkonkylän ja Vaskion väliltä.
Kuvat ovat pääasiassa Osmon Nurmin ottamia ja 1970- 80-luvuilta


 

Mainoskuvia kesältä 1985

Kesäkuun alussa v.1985 vietettiin Halikkoviikkoa. Koulukeskuksessa oli näyttely jossa halikkolaiset yritykset ja yhteisöt esittelivät toimintaansa. Osuuspankkien osastolla oli esillä kuvat kaikista silloisista konttoreista sekä tuoreista asuntorahoituskohteista Halikossa.
Kohteiden kuvaus tilattiin Foto-Lehdeltä ja Raimo Tamminen kiersi kuvaamassa rakennukset. Kuvien viidestä konttorista enää vain Vaskio on pankkikäytössä.


 

Paja kirkonkylässä

Seppä Aarne Lähde (1914-1999) aloitti pajatoiminnan Halikon kirkonkylässä vuonna 1946 toiminimellä Korjaus- ja Ajokaluliike Aarne Lähde.

Paja oli harmaa tiilirakennus rintamamiestontilla. Seppä teki maasepän töitä, hevosen kengitystä, rekiä, kärryjä, myöhemmin töitä rakennuksille kuten kaiteita yms. Myös sokerijuurikkaan harvennuskuokkia valmistettiin. Auran vanteiden teroittaminen on aina ollut maasepän töitä. Omien poikien lisäksi sepällä oli myös muita oppipoikia.

Sepän ammatinharjoittaminen loppui 1979 ja pajarakennus sekä asuinrakennus purettiin kerrostalon tieltä vuonna 2008. Ja taas maisema muuttui!


 

Kirkonkylää nyt ja ennen

Tässä kuvia kirkonkylästä menneiltä vuosilta sekä pari kuvaa jonka ottopaikka ei ole tiedossa.
Sivun ylläpitäjä harmittelee tässä yhteydessä taas kerran, miksei kirkonkylän vesitornin näköalapaikkaa pidetä yleisölle avoinna edes kerran pari kesän aikana, ei luulisi olevan suuri kustannus...( ja olishan se jonkinlainen nähtävyyskin)
Kirkonkylän kuvissa näkyy taas kerran maiseman muuttuminen. Saattaa olla, että nämä kuvat päätyvät myöhemmin toiselle sivulle, mutta aloitetaan nyt näistä:


 

Kirkonkylää 1960-70-luvulla

Kuvia kirkonkylästä ovat tähän kuvasarjaan lainanneet mm. Jorma Heimo, Lasse Laasonen, Jukka Ruohonen, Osmo Nurmi, Pasi Laasonen ja Pauli Lahtinen.

YLÖS!