Arkisto, sivu 3

Lyhyitä ja pidempiä kuvasarjoja eri vuosikymmeniltä.
- Kesäjuhlat Kihisten mäessä
- Kolme wanhaa kuvaa
Heikki Laine on lainannut nämä kuvat kokoelmastaan
- Putola
Putolan suunnalta 1960-luvulla otettu kuva kirkon suuntaan, maisema on muuttunut.
- Silta yli Halikonjoen
Nykyisen museosillan viereen valmistui 1983 uusi silta, jonka rakennustyöstä kuvasarja.
- Maa vyöryi Halikonjokeen
Kuvia vuonna 1987 tapahtuneesta maanvyörymästä
- Pitkäoja < < < < UUSIMMAT KUVAT
Kylä keskellä Halikkoa

Kuvien lainaaminen

Muistathan, että kuvien lainaaminen ilman lupaa
on kielletty!
Mikäli haluat käyttää tämän sivuston kuvia esim.
ei-kaupallisilla nettisivuillasi, ota yhteyttä
ylläpitäjään (sähköpostiosoite sivun alalaidassa)
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 1
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä Halikonjoessa
Katso myös tämä sivu:
Arkisto, sivu 2
- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luvulla


 

Kesäjuhlat Kihisten mäessä

Juhannuksena 1913 vietiin läpi suur-urakka, kun Varsinais-Suomen Nuorisoseurojen Liiton kaksipäiväiset kesäjuhlat pidettiin Halikossa. Kesäjuhlien esiintymislava sijaitsi Kihisten koulun mäellä. Lavan suunnitteli ratamestari Koponen ja maalaukset olivat taiteilija Uuno Eskolan käsialaa. Eri nuorisoseurojen esitysten ohella käytiin urheilukilpailut sekä laulu- ja soittokilpailut. Kaksipäiväiset juhlat päättyivät Kärävuoren ladossa vietettyihin iltamiin.
Halikon Nuorisoseura on perustettu v.1890-luvun alussa.
(Lähde: Halikon historia II, Reijo Hinkka, 1984)
 

 

Kolme wanhaa kuvaa

Vanha upea postikortti, kuva kirkosta ja kuva, jonka esittämän rakennuksen paikkaa selvitimme pidemmän aikaa..
 
 

Putola

Eero Nurminen on lainannut sivustomme käyttöön Putolan suunnalta kohti kirkkoa otetun kuvan 1960-luvun alkupuolelta (yllä vasemmalla). Pikkupappilan talousrakennukset ovat pystyssä. Yhteiskoulun ensimmäinen vaihe on jo valmiina, nykyisiä Kuruntien kerrostaloja ei ole vielä tehty, ei osuuspankin taloa. Muutama talo Salituntien varrella on jo olemassa, kirkonkylä on muuttunut vajaan kuudenkymmenen vuoden aikana. Oikealla kuva Putolan rakennuksista ennen Putolan asuinalueen rakentamista.
 

Silta yli Halikonjoen

Kuva Museoviraston kuvakokoelmista, alkuper. lasinegatiivi 13x18cm

Kirkonkylässä Halikonjoen ylittää silta, jota aikoinaan kutsuttiin isoksi kivisillaksi. Se oli tärkeä silta, koska tämä tie Salon ja Turun välillä oli osa maan yhdestä tärkeimmästä maantiestä. Maaherra määräsi v. 1804, että silta oli rakennettava uudelleen harmaasta kivestä mahdollisimman kestäväksi. Rakentamistyöt lykkäytyivät kuitenkin niin, että vasta kuusikymmentä vuotta myöhemmin silta saatiin valmiiksi. Koska valtiolta ei saatu lainaa, pyysivät halikkolaiset oikeutta siltarahan kantamiseen ja lupa myönnettiinkin. Siltarahaa kannettiin vuosina 1868-1886.

Silta rakennettiin August Ahlbergin suunnitelmien mukaan, ja sitä on korjattu muun muassa vuonna 1905. Sen kaksinkertainen kansilankutus jouduttiin uusimaan 1940-luvun loppupuolella, samassa yhteydessä uusittiin kaiteet. Sillan tukiansaita peittänyt lautaverhous purettiin vuosina 1983–84 museosiltakunnostuksen yhteydessä. Sillasta tuli museokohde vuonna 1982, ja se on nykyään kevyen liikenteen siltana.

Silta on rakenteeltaan yksiaukkoinen tuki- eli ponsiansassilta, jonka kokonaispituus on 75 metriä ja jännemitta 27 metriä. Kiviset maatuet on perustettu puupaaluille.

Lähteet: Heikki Koski: Halikon kunta 1867-1966, https://fi.wikipedia.org/wiki/Halikon_vanha_silta

Sillat yhdistävät

Sillat ovat tärkeitä. Silloilla on tapeltu ja tanssittu. Silloilla on haaveiltu ja halailtu. Silloista on riimitelty lukemattomat laulut ja runot ja siltojen rakentamiseen on oltu valmiit uhraamaan paljon vaivannäköä ja suuret summat yksityisiä ja yleisiä varoja. Hyvä silta on usein ollut paikkakunnan tärkein tavoite ja ylpeydenaihe. Tähän tapaan aloitti piiriinsinööri Jouni Levanto Halikon uuden sillan vihkiäispuheen tuulisella sillalla.

Halikon uusi silta vihittiin käyttöönsä noin kuukauden kokeilun jälkeen ja vihkimisen päätteeksi sillan yli vedetyn nauhan katkaisivat piiri-insinööri Jouni Levanto ja Halikon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Timo Järvilähti.

Uusi silta on tyypiltään teräsbetoninen jännitetty jatkuva arinapalkkisilta. Siinä on kolme aukkoa ja pituutta on sillalla yhteensä 119,6 metriä. Sillan leveys on 13 metriä, josta kevyen liikenteen käyttöön tulee 5 metriä. Sillan Turun puoleinen maatuki sekä välituet on perustettu teräsbetonipaaluille. Halikon puoleinen maatuki on sensijaan voitu rakentaa kalliolle.

Lähde: Halikon Kunta-sanomat 5.1.1983
 

 

Maa vyöryi Halikonjokeen 2.9.1987

V.J.Kallion Halikon historia -kirjassa vuodelta 1930 kerrotaan mm. näin: "Ominaista tämän seudun jokivarsien savikerroksille on niiden erikoisen suuri taipumus luisua suurina määrinä jokiuomaan ja saada aikaan tapahtumia, jotka tunnetaan maanvieremän nimellä." Kirjassa kerrotaan maanvieremistä vuosilta 1683, 1866 ja 1919, jotka aiheuttivat Halikonjoen tukkeutumisen.

Näiden jälkeen on ollut useita maanvieremiä ja tässä alla olevat kuvat ovat 1987 tapahtumasta kirkonkylästä läheltä Pappilaa.
Lopuksi Osmo Nurmen ottamat neljä kuvaa Soren sillasta Vässiläntien varrella ja rankkasateen jälkeen tulvivasta joesta muutama viikko myöhemmin syyskuussa 1987.
 

Pitkäoja

Salosta Vaskiolle tultaessa noin Vaskiontie 1087 kohdalta kääntyy Pitkäojantie vasemmalle, jota ajamme n. 3 km, olemme Pitkäojalla.

"Pitkäoja on kylä entisen Halikon kunnan alueella Salossa. Kylä sijaitsee syrjässä aivan Halikon keskiosissa suunnilleen Perälän ja Kydön kylien välissä. Pitkäojantie kulkee kylän halki Vaskiolta Juvan, Melkolan ja Pitkäojan halki Hajalaan.
Vaikka Pitkäoja sijaitsee aivan Halikonjoen läheisyydessä, se on saanut kylämuotoisen asutuksen vasta 1300- ja 1400-lukujen aikana. 1500-luvun ja vuonna 1780 toteutetun isojaon välisenä aikana kylästä on hävinnyt kantatiloja, joista on tähän päivään saakka säilynyt Perttula, Isotalo ja Vähätalo edelleen vanhalla kylämäellä. Pitkäoja on kuulunut muun Vaskion ohella Marttilan hallintopiiriin vuoteen 1860 asti, jolloin kunnallishallinto otettiin Halikossa käyttöön.
Pitkäojan laajan kyläalueen ydinalue sijaitsee Halikonjokeen laskevan Alustaojan varrella kylämäellä. Mäen länsipuolelta Alustanojaan laskee Myllyoja. Mäen ja ojien väliset alueet ovat peltomaata. Kylän rakennuskanta sijaitsee mäkien reunoilla, joista korkein on Hiittenmäki. Kyläalue jatkuu pitkälle luoteeseen, joka on pääasiassa laajaa suota."

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pitk%C3%A4oja