Vaisakko

Halikossa on monia suojeltuja lehtoalueita. Viurilanlahteen rajoittuva Vaisakon luonnonsuojelualue Halikonlahden länsirannalla, muodostuu seudulle tyypillisistä vaihtelevista kalliomäillä kasvavista metsistä ja niiden välisistä lehtoalueista. Alueen jalopuumetsiköt ja suuret tammet ovat ainutlaatuisia ja siellä tavataan monia harvinaisia sieni- ja jäkälälajeja. Myös Vaisakon tammilehto opastettuine luontopolkuineen on mitä mainioin retkikohde. Vaisakkoon pääset ns. vanhaa ykköstietä Salon suunnalta tultaessa vas. "Angelniemi"- vas."Lehtiniemi" - vas."Vaisakko". Jos olet matkalla autolla, jätä auto tämän risteyksen kohdalle vastapäätä vas."Vaisakko" -viittaa olevalle "pysäköintipaikalle". Pysäköintipaikalta on puolentoista kilometrin kävelymatka suojelualueen rajalle. Vaisakossa polku kiertää lehtojen ja entisen torpan pihapiirin kautta. Varustaudu kunnon jalkineilla. Muista että Vaisakossa saa kulkea vain jalan liikkuen. Älä tallaa kasveja, tutki luontoa polulta, älä poimi kasveja tai sieniä. Kiikari ja kamera on hyvä ottaa mukaan!

Vaisakossa on ollut torppariasutusta ainakin 1700-luvulta lähtien. Vaisakko kuului aluksi Wiurilan ja vuodesta 1926 lähtien Vuorentaan kartanolle. "Rantakulmalla", kuten näitä rantoja 1900-luvun alussa kutsuttiin, oli myös Nokkalan, Rikmanin ja Leppälän torpat. Vaisakko oli viimeinen torppa, josta tehtiin taksvärkkipäiviä kartanoon. Torpan viimeisillä asukkailla oli kaksi lehmää, lampaita, sikoja ja kanoja sekä oma riihi ja navetta. Vaisakon torppa säilyi asuttuna vuoteen 1959 asti. Nykyisin torpan paikka näkyy hirsiraunioina rantaniityn pohjoislaidalla Jalot lehtipuut, tammi, saarni, vaahtera ja metsälehmus ovat näyttävimpiä ja arvokkaimpia Vaisakon puulajeista. Ne tuovat monimuotoisuutta suomalaiseen havumetsäluontoon. Vaisakon mahtavimpia puita ovat suuret tammet. Vanhat jalopuut tarjoavat kasvupaikkoja lukuisille sienille, itiökasveille ja selkärangattomille eläimille. Metsälehmus, niinipuu, on Vaisakon runsaslukuisin jalopuu. Vaisakon lehmusmetsikköjen kaltaiset esiintymät ovat hyvin harvinaisia. Ne ovat erityisen tärkeitä elinympäristöjä uhanalaisille hyönteisille ja sienille. Vaisakossa kasvaa Salon seudun lähes ainoa luontainen vaahteraesiintymä. Saarni on lounaissaariston parhaiden kasvupaikkojen puulaji ja sisämaassa luontaisena hyvin harvinainen. Vaisakon saarnet ovat istutettuja. Vaisakon luonnonsuojelualue siirtyi Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallituksen hallintaan vuoden 2003 alusta.
Teksti: Viestintätoimisto Katajakammari ja Metsäntutkimuslaitos, Solbölen tutkimusalue, 2000