Yritystoimintaa Halikossa, osa 2
Osuuskauppoja, Osuuskassoja ja Osuusmeijereitä

Halikon Osuuskauppa, Kaninkola
Halikon Osuuskaupan päämyymälä Kaninkolassa.
Kuvan lähde: Työväen museo Werstas.( http://www.arjenhistoria.fi/?q=%28Halikko%2C+Haliko%29&limit=0 )
Kuvan julkaisu ilman lähteen lupaa on kielletty.

Alempana olevat kuvat näet isompana klikkaamalla pikkukuvaa!
( Huom! Ellei JavaScript ole päällä, saattaa olla, että iso kuva avautuu uuteen ikkunaan ilman kuvatekstejä )

Osuuskauppoja Halikossa

Osuustoiminta-aate oli levinnyt vuosisadan vaihteessa Saksasta Suomeen ja osuustoimintalaki saatiin kuva
vuonna 1901. Eri puolille maata ryhdyttiin perustamaan osuusmeijereitä, -kauppoja ja -kassoja.
Alkukipinän Halikon Osuuskaupalle antoi Kaninkolassa oleen Paavolan koulun opettaja joka 1902 piti nuorisoseuran iltamissa esitelmän osuustoiminnasta ja osuuskauppa-asioista.
Vuoden 1902 lopulla perustettu Halikon Osuuskauppa myi ensimmäiset tavaransa helmikuun 7.pvä 1903 myymäläksi vuokraamassaan Halikon Immalan talon kamarissa. Käteiset varat toiminta aloitettaessa olivat 74 markkaa silloista rahaa. Jäseniksi liittyi sekä talojen isäntiä että torppareita ja myös Vartsalan sahan työväkeä. Alkuvuosina ylijäämää voitiin jakaa 2-3%
Suomen osuuskauppatoiminta oli 1910-luvulla jakautumassa kahtia. Osuuskaupat olivat jo 1904 perustaneet itselleen keskusosuuskunnan nimeltään SOK ja pian sen sisällä alkoi ilmetä erimielisyyttä asioiden hoidosta. Hallinto jakautui "puolueettomiin" ja "edistysmielisiin". Jälkimmäiset perustivat v. 1916 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja vuoden 1917 lopulla Osuustukkukaupan eli OTK:n. Osuuskauppajärjestö oli näin jaettu kahtia.

Halikon Osuuskaupalla oli myymälöitä Vartsalassa, Kaninkolassa ja Kokkilassa, 1932 perustettiin sivumyymälä myös Saloon. Salossa kauppa menestyi niin hyvin, että oli perustettava lisää myymälöitä ja lopulta Halikon Osuuskaupan päätoimipaikka muutettiin Saloon ja vähän myöhemmin osuuskunta sai uuden nimen: Osuusliike Tähkä.

Hajalan Osuuskauppa perustettiin 1903 ja toiminta siellä alkoi helmikuussa 1904, kunnes se vuonna 1927 liitettiin Salon Seudun Osuuskauppaan ja oli silloin SSO:n suurin sivumyymälä.

Halikon aseman Osuuskauppa aloitti toimintansa 1907 . Toukokuussa 1907 avattiin sivumyymälä kirkonkylässä nahkuri Saarisen asunnossa ja vuonna 1911 toinen sivumyymälä Vaskiolla. Nimellisellä kauppahinnalla siirtyi Halikon aseman Osuuskauppa myymälöineen vuonna 1928 SSO:lle. Halikon kirkonkylän myymälä suljettiin kokonaan kannattamattomana vuonna 1929. kuva Salon Seudun Kunnallislehdessä julkaistiin kesällä 1926 pitkä artikkeli Halikon aseman Osuuskaupan 20-vuotisesta toiminnasta. Tässä muutamia otteita tästä artikkelista:
-Hallituksen kokouksessa tammik. 13 p:nä 1907 hywäksyttiin osuuskuntaan 52 jäsentä perustajajäsenten lisäksi. Samana päiwänä pidetyssä yleisessä kokouksessa päätettiin kaupanhoitajan toimi julistaa haettawaksi sekä perustaa kirkonkylään siwumyymälä, waikkapa se tulisikin olemaan ainoastaan 2 kilometrin päässä päämyymälästä.
-Yleisessä kokouksessa tammik. 27 p:nä 1907 päätettiin ostaa kauppias Otto Kalween omistama kauppatalo Halikon aseman läheltä ja maksaa siitä 2700 mk., mihin hintaan sisältyi myöskin myymäläkalusto, tiski hyllyt y.m. Tawarawarasto ostettiin myöskin kaupp. Kalweelta sisäänostohinnalla. Se ei kuitenkaan ollut warsin suuri, sillä toimitetusta inwentaariossa sen arwoksi tuli 1279 mk. (Kuljeksiwalla nappikauppiaalla lienee nykyään enemmän maksawa warasto). Kaupanhoitaja saatiin myöskin ostetun kaupan mukana.
kuva -Pääkauppa toimi aluksi niissä rakennuksissa, mitkä kauppias Kalweelta ostettiin, mutta syyskokouksessa 1909 päätettiin rakentaa uusi makasiinirakennus ja wanha käyttää poltinpuiksi osuuskunnan huoneiden lämmittämistä warten.
-Liikewaihto on wuosien kuluessa jotensakin säännöllisesti kaswanut, waikkakaan se ei warsin suuresti ole woinut kohota. Onhan Halikossa kaksi muuta osuuskauppaa ja Salon kauppalan läheisyys tietysti on myöskin asiaan tuntuwasti waikuttamassa.
-Woitto-osinkojen runsas jakaminen on waikuttanut sen, että rahastot eiwät ole lisääntyneet niin paljon kuin olisiwat woineet lisääntyä. Useina wuosina on nimittäin jaettu ostoksille 4% jopa 5:kin% voitto-osinkoa.
-Kaupan toiminta ei ole rajoittunut yksinomaan liikepuoleen, waan on tehty myöskin osuustoiminnallista walistustyötä, kuten oikea osuustoimintahenki edellyttääkin. kesäjuhlia on järjestetty, ohjelmallisiia kokouksia on toimeen pantu eri puolilla kaupan alueella ja osuustoimintakirjallisuutta jäsenille jaettu.

Salossa aloitti 1904 Salon Työväen Osuuskauppa joka tosin lopetti toimintansa vararikkoon jo vuonna 1909.

Salon Seudun Osuuskaupan ensimmäinen myymälä avattiin 4.10.1915 Horninkadulla Salossa Tapion ja Hilderssonin, myöhemmin Salon kauppalan Säästöpankin talossa. Salon Seudun Osuuskauppaan sulautuivat Hajalan Osuuskauppa 1927 ja Halikon aseman osuuskauppa 1928. kuva Vaikka Kokkila oli voimakasta OTK:laisen Halikon Osuuskaupan aluetta, se sai SSO:n uuden myymälän vuonna 1936. Kaupparakennus sai nykyisen muotonsa 1953 jolloin siihen rakennettiin yläkerta asuntoineen ja varastosiipi. Märyyn tuli myymälä 1940. Myös Halikon Leinolassa (Halikon aseman ja Hajalan välissä) oli parin vuoden ajan myymälä 1942-44. Vartsalan myymälä avattiin 1942, Kumioon 1949 ja Pöylään 1956. Kirkonkylään tuli myymälä uudelleen 1956 Salon Säästöpankin taloon.

Myymälöitä SSO lopetti Halikosta, mm. Pöylä 1971, Vartsala ja Kumio 1981, Kokkila ja Märynummi1989, Hajala 1991 ja Halikon aseman myymälä 1992

Poikkeuksellinen ratkaisu syntyi, kun Halikon kirkonkylän S-market ja T-market Ahti yhdistettiin ja siitä tuli osuuskaupan omistama, mutta kaupallisesti sitoutumaton Extra Market. Tämä myymälä muutettiin Saleksi 1993 ja lopetettiin Prisman avautuessa vuonna 2000.

SSO:sta kasvoi huomattavan suuri alueosuuskauppa ja Salon Seudun Osuuskaupan ja Osuuskauppa Seudun kombinaatiofuusio vuonna 2004 synnytti suurosuuskaupan.

Tekstin ja kuvat eri lähteistä koonnut Pauli Lahtinen

Lähteet:
- Yhteistoimin omin voimin, Salon seudun osuuskaupan historia, kirj. Kari Alifrosti, julkaisija SSO Salo 2005
- Väki voimakas, Salon sos.-dem.työväenyhdistyksen 80-vuotishistoria, 1972
- fi.wikipedia.org
- Salon Seudun Sanomat
- Erkki Jokela: Angelniemi III, 2006
- s-kanava.fi
- www.kansalliskirjasto.fi

kuva kuva
kuva kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
ornam3_150

Osuuskassat Halikossa.

Vaskiolla aloitettiin ensin, perustava kokous oli jo 1921.
Vaskiolaiset pitivät osuuskassansa perustavan kokouksen 29.10.1921 ja toiminta pääsi alkamaan vuoden 1922 toukokuussa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä Evald Alastalo joka toimi tässä tehtävässä yhteensä 30 vuoden ajan. Kassan hoitajaksi valittiin Kuttilan koulun opettaja O.E. Rynkä. Hänen hoidossaan osuuskassa oli vuoden 1950 loppuun. kuva
Vaskion Osuuskassa toimi Kuttilan koulun tiloissa 28 vuoden ajan. Tontti omaa toimitaloa varten oli ostettu jo v.1938, mutta vasta v.1949 päästiin rakentamaan omaa toimitaloa, johon päästiin muuttamaan v.1950 alussa. Kassan johtajaksi valittiin 1951 Pentti Järvinen, jonka toimikausi Vaskiolla jatkui eläkeikään 1990 asti. Toiminnan laajentuessa tulivat tilat ahtaiksi ja jo vuonna 1962 aloitettiin uuden, arkkitehtien Kauko ja Olavi Reiman suunnitteleman pankkitalon rakentaminen tontille tien vastakkaisella puolella. Uuteen toimitaloonsa osuuskassa muutti vuoden 1963 alussa. Pankkitoiminta jatkuu edelleen samoissa tiloissa, 1.3.2014 alkaen Kosken Osuuspankin konttorina.

Angelniemen Osuuskassa ehti toiseksi ja toimi itsenäisenä vuodet 1922- 1942.
Angelniemen Ilolan talossa perustettiin Angelniemen Osuuskassa 7.3.1922 pidetyssä kokouksessa. Talon isäntä Dahlberg toimi kotoaan käsin ensimmäisenä kassan hoitajana kun toiminta saman vuoden lopulla pääsi käyntiin. Seuraava toimipaikka oli vuokrahuone talossa jossa toimivat myös Angelniemen posti ja puhelinkeskus. Kaikkia näitä hoiti E.V.Seren. kuva
Seuraava kassanhoitaja oli maatalousteknikko Edvin Kairinen ja hänen jälkeensä Paavali Rask. Osuuskassa oli Raskin aikana ensin vuokralaisena Angelniemen rukoushuoneen talon yhdessä huoneessa kunnes vuoden 1937 lopulla ostettiin kylän keskustasta Kivelä-niminen huvilatila osuuskassan omaksi toimitaloksi. Vuoden 1942 keväällä päätettiin liittyä Salon Seudun Osuuskassaan ja toiminta jatkui samassa talossa 4.6.-42 alkaen Salon Seudun Osuuskassan sivukonttorina. Uusi toimitalo valmistui v.1960 ja siinä konttori toimi lopettamiseensa 30.11.1995 asti. Kiinteistö on nykyään yksityisasunto.

Halikon Osuuskassa toimi vain kolme vuotta, 1925-1928.
Halikon kirkonkylässä, kunnantalolla, pidettiin Halikon Osuuskassan perustava kokous 17.1.1925.Uuden osuuskassan hallituksen puheenjohtajaksi valittiin opettaja A.Hinkka ja kirjanpitäjäksi pastori V.Saurio. Toiminta pääsi alkuun syksyllä mutta jo heti seuraavan vuoden alussa vaihtui kassanhoitajaksi Kihisten koulun opettaja K.F. Honkala. kuva
Osuuskassan toimipaikka siirrettiin samalla Kihisten koululle. Vuoden 1927 aikana kypsyi ajatus koko Halikon Osuuskassan toiminnan yhdistämisestä v.1920 toimintansa aloittaneeseen Uskelan Osuuskassaan. Osuuskuntakokoukset kummassakin osuuskassassa hyväksyivät asian, ja vuoden 1928 alkupuolella Halikon Osuuskassan toiminta päättyi liityttäessä nimensä Salon Seudun Osuuskassaksi muuttaneeseen kassaan, jonka toimipaikka samaan aikaan vaihtui pois osuusmeijeriltä Läntiselle Siltakadulle, eli nykyisen Turuntie 8 kohdalla sijainneeseen entiseen Jalosen taloon.

Hajalan Osuuskassa perustettiin vuoden 1926 lopulla.
kuva Saarimäen koululla 21.11.1926 pidetyssä kokouksessa perustettiin Hajalan Osuuskassa. Sen toiminta pääsi alkamaan seuraavana vuonna Hajalan Osuuskaupan konttorihuoneessa. Osuuskassan hallituksen ensimmäinen puheenjohtaja oli maanviljelijä Kaarlo Saarinen jonka toimikausi jatkui aina vuoteen 1956. Sivutoimisena kassanhoitajana toimi osuuskaupanhoitaja Arvo Santaoja. Vuonna 1942, toisen lähteen mukaan v.1944, Hajalan Osuuskassa siirrettiin vuokralaiseksi Arvo ja Lyyli Santaojan Päivärinta-nimiseen omakotitaloon Siellä toiminta jatkui Lyyli Santaojan johtamana vuoden 1953 loppuun.. Osuuskassa oli ostanut jo 1952 Santaojalta tontin kassan omaa toimitaloa varten. Rakennusmestari Åke Särkinen suunnittelema ja urakoitsija Eino Saarisen rakentama uusi toimitalo valmistui niin, että siihen voitiin siirtyä v.1954 alussa. Taloa laajennettiin v.1971. Lyyli Santaoja johti Hajalan Osuuskassaa aina vuoteen 1963, silloin toimitusjohtajaksi valittiin Pekka Riikonen joka jatkoi pankkityötä Hajalassa vuoteen 1983 asti. Vuonna 1970 osuuskassat muuttuivat osuuspankeiksi ja syyskuun 1973 lopussa Hajalan Osuuspankki sulautui Salon Seudun Osuuspankkiin jatkaen toimintaansa sen aluekonttorina vuoteen 1996. Nykyään kiinteistö on yksityisomistuksessa.

Märynummella avataan osuuskassan konttori loppuvuodesta 1954. kuva
Halikon piirimielisairaalan ympäristöön rakentui sotien jälkeisinä vuosina huomattava asutustaajama. Salon Seudun Osuuskassa päätti ensimmäisenä rahalaitoksena perustaa sinne konttorin palvelemaan alueen asukkaita. Kylän keskustasta hankitulle tontille rakennettiin liiketalo, joka valmistui vuoden 1954 loppupuolella niin, että valittu konttorinhoitaja Kauko Hinkka pääsi aloittamaan työnsä Märyssä 15.11.1954.Hän hoiti konttoria vuoteen 1971. Konttori toimi samassa, kerran uudistetussa, rakennuksessa vuoteen 1996 asti. Kiinteistö on nykyään yksityisasuntona.

Halikon kirkonkylään saadaan uudelleen osuuskassan toimipaikka 1966.
kuva Salon Seudun Osuuskassa halusi konttorin kasvavaan Halikon kirkonkylään ja osti 1960-luvun alkuvuosina kaksi tonttia Vaskiontien ja Vanhan Turuntien kulmauksesta. Perustettiin As.Oy Halikon Kassatalo joka rakennutti v.1966 tonteille Arkkitehtitoimisto Aarne Ehojoen suunnitteleman liiketalon jonka turkulainen Rakennusliike L. & P. & L. Louhi rakensi. Osuuskassan toimistotilojen lisäksi taloon rakennettiin valintamyymälä sekä kahdeksan asuntoa. Taloa on laajennettu v.1986. Salon Seudun Osuuskassan Halikon konttori avattiin 1.12.1966. Sitä hoidettiin ensimmäiset viikot ja kuukaudet pääkonttorista lainattujen henkilöiden voimin. Vakinainen konttorinjohtaja Jarmo Niinistö aloitti työnsä Halikossa 1.3.1967 ja jatkoi samassa työssä vuoden 1998 lopulle. Pankkitoiminta rakennuksessa päättyi Halikon Prisman valmistuessa keväällä 2000 ja konttorin siirtyessä sieltä vuokrattuun tilaan. As.Oy Halikon Kassatalon liiketilat ovat edelleen eri yritysten käytössä.

Teksti: Jarmo Niinistö
Kuvat Osuuskassojen toimipaikoista kirjoista
- Salon Seudun Osuuskassa 1960 - 1970
- 50 vuotta osuuskassatoimintaa Hajalassa
- V.S.Osuuskassaliikkeen historia v.1967.
sekä www.kansalliskirjasto.fi

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
ornam3_150

Osuusmeijerit Halikossa

Angelniemen Osuusmeijeri
1904 pidettiin Karviaisten virkatalossa kokous osuusmeijerin mahdollisesta perustamisesta ja päätös syntyi. Meijerirakennus rakennettiin jyrkkään rinteeseen Angelniemen pitäjän Kokkilan kylään meren rannalle. Meijerille tehtiin myös oma sikala. Juustokellari rakennettiin 1917. Vuonna 1918 maitoa tuovien jäsenten määrä oli 56. Sotavuodet eivät vaikuttaneet maitomääriin, sillä meijerin koko historian suurin kuva määrä on vuodelta 1940 ja se oli 1457306 kiloa.
Meijerin toiminta loppui toukokuussa 1950, Angelniemen kunta osti maat, rakennukset ja irtaimiston. Meijerikiinteistö vaihtoi vielä omistajaa, toimi vielä vuosia eri tehtävissä mm. varastotiloina. Entinen juustokellari siirtyi Angelniemen Ankkurin omistukseen ja useimmat muistavat tämän rakennuksen alaosan vieläkin olemassa olevana Ankkurikellarina. Angelniemen kunta yhdistettiin Halikkoon vuoden 1967 alusta ja syksyllä 1968 meijerin vanhat rakennukset juustokellaria lukuun ottamatta purettiin. Entisen meijerin tontilla on nykyään Kokkilan uimala ja venelaitureita.
Alempana on kaksi kuvaa Kokkilan rannasta. Värikuvan käyttöömme lainannut Timo Aunio kertoo, että kuva on väridiasta, jotka olivat harvinaisia 1940-luvulla. Kuvat on ottanut Timo Aunion isä, valokuvaaja Teppo Aunio. Filmit piti kehityttää Saksassa, sillä Suomessa ei vielä siihen aikaan ollut tarvittavaa tekniikkaa.
Värikuvassa näkyy hyvin vasemmalla meijerin alaosastaan kivinen juustokellari. Valkoinen iso rakennus savupiippuineen on meijerirakennus.
Kuvasarjan toisessa kuvassa oikealla autoilija Pekka Laineen autotalli, joka toimii nykyään baarirakennuksena. Taaempana näkyvä osuuskauppa sai toisen kerroksen vuonna 1953, joten tämä kuva lienee otettu tämä jälkeen.

Lähteet:
- Erkki Jokela: Angelniemen Osuusmeijeri 1904-1950
- www.kansalliskirjasto.fi

Vaskion Osuusmeijeri
Meijerin perustaminen 1900-luvun alussa oli rohkea yritys, joka kuitenkin tarmokkaasti kuva saatettiin päätökseen. Perustava kokous pidettiin Kuttilan kansakoululla 25.1.1904. Aluksi osuuskunta vuokrasi paikkakunnalla aikaisemmon toimineen yksityismeijerin huoneiston ja toiminta alkoi. Oma meijeri valmistui 1906 ja nykyisessä olemassaolevassa rakennuksessa toiminta alkoi 1927. Alkuaikoina meijeri valmisti vain voita, jota kuljetettiin hevosilla Salon asemalle. Vuonna 1916 aloitettiin maidon vähittäismyynti. Vuonna 1929 maitoa käytettiin n 2,1 miljoonaa kiloa. Vuoden 1930 Halikon historia-kirjassa kerrotaan, että meijerissä oli 5 toimihenkilöä. Toiminta päättyi 1974.

Lähteet:
- V.J.Kallio: Halikon historia, 1930
- Reijo Hinkka: Halikon historia II, 1984
- www.kansalliskirjasto.fi

Hajalan Osuusmeijeri
Hajalan Seudun Osuusmeijeri, myöhemmin Hajalan Osuusmeijeri, perustettiin 19.2.1905 ja meijerirakennus valmistui samana vuonna. V.1929 maitoa käytettiin n. 1,5 miljoonaa kiloa, josta ainoastaan osa valmistettiin voiksi, toimihenkilöitä oli 4. Meijerin toiminta loppui 1960-luvun alussa.

Lähteet:
- V.J.Kallio: Halikon historia, 1930
- Reijo Hinkka: Halikon historia II, 1984
- www.kansalliskirjasto.fi

Tekstin ja kuvat eri lähteistä koonnut Pauli Lahtinen
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Kiitokset

Jarmo Niinistölle kiitokset suuresta avusta!

Lue myös tämä!

Tämän sivuston ylläpitäjän tarkoitus on tehdä tulevan talven aikana nettisivu joka kertoisi wanhoista halikkolaisista yksityisistä yrityksistä, kaupoista, kahviloista, huoltoasemista, teollisuusyrityksistä jne.
Onko sinulla aiheeseen sopivia wanhoja ainakin ennen 1980-lukua itseotettuja kuvia (ei siis valokuvaamoiden tai muiden ammattikuvaajien ottamia) ja olisit valmis luovuttamaan ne sivuillemme koko kansan nähtäviksi, ota yhteyttä!
Mieluiten ottaisimme kuvat digitaalisessa muodossa, mutta ellei se ole mahdollista, myös wanhat paperikuvat kelpaavat, hoidamme kopioinnin.
Saat alkuperäiset kuvasi takaisin kopioinnin jälkeen. Kuvat saavat olla pienikokoisiakin, osa sivuillamme olevista kuvista on ollut alkujaan jopa vain 6 x 6 cm kokoisia. Nettiin tulevan kuvan yhteyteen liitämme kuvaajan tai kuvan omistajan nimen.
Mikäli kuvissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä, pyydä heiltä lupa kuvan julkaisemiseen.
Palkkiota kuvista emme pysty maksamaan, koska emme taloudellisesti hyödy kuvagalleriasivustosta senttiäkään, päinvastoin!
Otamme vapauden valita sivustolle tulevat kuvat.
Tee "kulttuurityö" ja lainaa kuvia käyttöömme!
Yhteyshenkilö:
Pauli Lahtinen, yhteydenotot tällä hetkellä vain sähköpostitse osoitteella: pauli.lahtinen@gmail.com

PS. Tietenkin myös kaikki muut Halikko tai Salo -aiheiset wanhat kuvat kiinnostavat. Erityisesti olemme kiinnostuneita kuvista joissa on maisemia, rakennuksia, paikkoja, katunäkymiä tai muuta sellaista. Kiinnostavia ovat myös kuvat, joista näkyy maiseman muuttuminen. Henkilökuvista emme valitettavasti tällä hetkellä ole kiinnostuneita.
ornam3_150