|
|
Halikon Kihisten kansakoulun 50-wuotis-waiheita. Kirj. K.J.Honkala.
Kihisten kansakoulu, jonka 50-wuotisjuhlaa wietettiin syyskuun 2
pnä, on wanhin toimessa olewista Halikon kansakouluista. Siksipä koko
kunnan kansakoululaitoksen alkuhistoria liittyykin läheisesti Kihisten
koulun waiheisiin.
1. Koulun perustaminen.
Jo useampina wuosina oli "yksityisissä seuroissa keskusteltu kansakoulun
hyödystä ja tarpeellisuudesta", mutta kun niissä tawallisesti oli koulun
wastustajiakin, ei asiassa päästy sen pitemmälle. Lokakuun 10 pnä 1869 wihdoin
pidettiin kuntakokous, jossa kansakoulun perustamiskysymys oli esillä.
Tässä kokouksessa tehtiin seuraawa päätös:
Kysyttyä ja keskusteltaissa sitten wakinaisen kansakoulun asettamisesta
ja toimittamisesta tähän seurakuntaan, tultiin seuraawiin päätöksiin:
1) Että kansakoulu on toimitettawa, yksi poika- ja toinen tyttölapsia warten. Kuitenkin sillä ehdolla, että jos waltiowaroista suodaan opettajille se palkan apu kuin maamme Kansakouluja warten on määrätty.
2) Sitte kun pitäjäapulaisen palkka nykyisten opettajain muutoksista jää seurakunnan huostaan, niin on mainittu palkka kansakoulun hyödyksi käytettäwä.
3) Koulupaikan asemata Kouluhuonetten järjestämisestä ja kaikkia koulun toimeenpanemisesta tarwittawaa esitystä ja käytäntöön saamista y.m. warten walittiin erinäinen johtokunta, jonka jäseniksi kuuluwa: Korkiasti vapaasukuinen herra kreiwi G. Armfelt, herra rowasti ja kirkkoherra O. J. Sarbeck, Ammakon Eskon rusthollari S. W. Johansson, Yttelästä, Frälssi talokas Swen Fagerlund
ja Tawolan Mikolan rusthollari E. J.Kawenius”.
Tähän kuntakokoukseen saapui niin paljon osanottajia, että
Fribomin salissa, joka siihen aikaan oli kuntakokouksia warten wuokrattuna,
ei ollut läheskään kaikille tilaa ja siksipä täytyikin kokous pitää ulkona
puheenjohtajan, kreiwi Aug. Armfeltin, ollessa mainitun Fribomin rakennuksen
rappusilla. Luonnollista on, että tämmöisessä uudessa, menoja kysywässä
asiassa oli wastustajia. He sitten walittiwatkin päätöksestä keräten suuren
määrän nimiä ja puumerkkejä walituspapereihinsa, mutta ne, jotka kansakoulua
tahtoiwat, selittiwät antamassaan wastaselityksessä koulun kannattajiksi
kaikki ne kuntalaiset, jotka eiwät walitukseen olleet ottaneet osaa ja kun
semmoisia oli tuntuwasti enemmän kuin walittajia, jäi kuntakokouksen tekemä
päätös woimaan.
Asetettu komitea piti ensimäisen kokouksensa Joensuun kartanossa
tammik 4 p:nä 1870, mutta siinä ei päästy mihinkään warsinaisiin tuloksiin.
Kun Joensuun kreiwin täytyi wirkansa tähden olla pois paikkakunnalta, pyysi
hän eroa komitean jäsennyydestä ja sen johdosta walittiin komitean
warajäseneksi Wiurilan kreiwi Aug. Armfelt kuntakokouksessa helmik. 27 pnä 1870.
Siitä alkaen kansakoulujen perustamisasia rupesikin eteenpäin menemään.
Samassa kuntakokouksessa (27/2 1870) ilmoitti Wiurilan kreiwi kirjallisesti
lahjoittawansa Kihisten kylässä omistamansa talon huoneet setä maapalstan
poikakouluja warten. Mainittua taloa kutsuttiin siihen aikaan Paulinin taloksi,
koska sen oli omistanut kirkkoherran poika Arwid Paulin, jolta kreiwi Armfelt
oli talon ostanut. Kreiwin antama lahjakirja oli suomennettuna näin kuuluwa:
"Kansakoulun moninainen hyöty ja hywät waikutukset owat niin tunnetut, ettei
niistä sen enempää. Jo 5 kuukautta sitten päätti tämä seurakunta perustaa
kaksi kiinteätä kansakoulua ja walittiin komitea alkutoimituksia
warten. Sen pöytäkirjasta tammik. 4 pltä 1870 sen ainoasta kokouksesta,
joka näyttää pidetyn ja joka nyt luettiin, huomaan minä surulla, ettei komitea
wie1ä ole tehnyt mitään ratkaisewaa päätöstä, mutta minä toiwon kuitenkin,
ettei komitea sitä wiiwytä. Siihen mennessä tahdon minä omasta puolestani tarjota
seurakunnalle kaikki rakennukset n.k. Paulinin tontilla Kihisten
werotilalla sekä tarpeellisen maa-alan, nimittäin yhden tynnyrin
suuruisen alan wiljelyskelpoista maata 12 markan wuotuisesta werosta
sitoutuen, jos tarwitaan, samasta hinnasta eli 12 markasta tynnyrin alalta
antamaan lisää, jos niin waaditaan. Rakennukset, jotka käsittäwät asuinrakennuksen
jossa on sali, tupa ja 2 huonetta sekä luhdin aittoineen,
jätetään pitäjän hallintoon niin kauwaksi aikaa kun niitä kouluhuoneustona
käytetään ja koulu Kihisissä on. Minä en luonnollisesti tiedä, miten minun tarjoukseni otetaan wastaan,
mutta kun koulukomitea ei ole katsonut woiwansa ottaa wastaan kolmannen
miehen kautta tehtyä tarjousta, tahdon minä nyt täten kirjallisesti uudistaa
sen. Minä toiwon, että rakennus ajan oloon tulee riittämättömäksi, mutta
minä katson, että se aluksi täyttää kaikki vaatimukset, mitä tilaan tulee, sillä
on aina järkewämpää alkaa pienemmällä tilalla, kosta menot koulun yllä
pitämisestä owat wielä tuntemattomat.
Lopuksi toiwon, että kehoitettaisiin koulukomiteaa niin pian
kuin mahdollista hakemaan hallitukselta määrärahaa, jotta koulu woisi
aloittaa toimintansa.
27 pnä helmikuuta 1870.
Aug. Armfelt"
Onkin luettawa ennen kaikkea juuri Wiurilan kartanon silloisen isännän, kreiwi
Armfeltin ansioksi, että kansakoulu Halikkoon niinkin aikaisin perustettiin.
Hän teki heti alunpitäen erikoisella innostuksella sekä hänelle ominaisella
tarmolla ja sitkeydellä työtä kansakoulujen aikaansaamiseksi. Wastukset,
jotka tämän asian ajamisessa eteen tuliwat, oliwat monet ja suuret, mutta
ne eiwät saaneet häntä hymwäksi tuntesmansa asian ajamisessa pysähtymään.
Wähemmän toimeliaalle ja pienemmän waikutuswallan omaawalle miehelle
se ei olisi niin onnistunutkaan.
Kuntakokouksessa touk. 28 p:nä 1870 päätettiin opettajille maksaa
seuraawa palkka:
1) Wapaat asuinhuoneet.
2) 12 syltää ruotsin halkoja kummankin koulun tarpeeksi.
3) Kahden tynnyrin ala viljelykseen sopiwaa peltoa.
4 Yhden lehmän suwilaidun, ja 170 leiwiskää heiniä talwiruoaksi.
5) Wähintäin 6 tynnyriä rukiita.
Rukiita piti koottamaan 2 lappoa manttaalilta. Kun se ei kuitenkaan
riittänyt, "sitoi itsensä Herra Wiurilan kreiwi Aug. Armfelt Wiurilasta ja kappalainen
täällä warapastori S. Borenius täyttämään tätä puutetta, edellinen 3: lla ja
jälkimäinen 1:llä tynnyrillä rukiita wuodessa. Kaikki tämä rukiitten
makso lakkaa kuitenkin niin pian kuin pitäjän apulaisen palkka saadaan
koulujen hyödyksi menetellä.”
Kun sekä tyttö-, että poikakoululle lahjoitetut rakennukset tarwitsiwat
korjausta, päätettiin ne suorittaa päiwätöinä ja otettiin töitä johtamaan
Johan Nummelin Yttelästä, saaden hän palkkaa 2 mk. päiwältä,
mutta jos työ jäisi kesken, maksettaisiin suoritetuilta päiwätöiltä wain
puoli palkkaa. Työt päätettiin alottaa kello 5 aamulla.
Senaatin päätöksellä 22 p:ltä heinäkuuta 1870 myönnettiin koululle
waltioapua, mutta osaksi rakennustöiden wiipymisen tähden,
osaksi muista syistä ei kouluja wielä silloin woitu alkaa, waan
Prestkullan koulu marraskuun 15 pnä 1871 ja Kihisten koulu syyskuun 2 pnä 1872.
2. Koulu toiminnassa.
Kesällä 1867 walittiin Kihisten koulun opettajaksi P. J. Julkunen
ja samana syksynä syyskuun 2 pnä alkoi koulu toimintansa. Oppilaiksi
otettiin wain poikia, sillä tytöt käwiwät silloisessa noin kilometrin
päässä olewassa Prestkullan koulussa. — Oppilaita tahtoi kuitenkin
ensimmäisinä wuosina olla wähän, waihdellen niiden luku 16 ja
30 wälillä. Syyksi wähyyteen walitetaan m.m. sitä, että matkat owat
pitkät, jotta lapset eiwät woi kulkea koteihinsa ja koulun lähettywiltä
ei tahdo asunnoita olla saatawissa sekä ehdotetaan, että rakennettaisiin
oppilaita warten erikoinen rakennus koulun yhteyteen, missä he
saisiwat kouluaikanaan asua. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään,
kustannukset warmaankin oliwat esteenä.
Joskus syksyisin täytyi opettajan tai johtokunnan jäsenten lähteä
oikein hakemaan poikia kouluun, jotta waltioawun saamiseksi olisi
tullut laillinen määrä. — Täytyipä syksyllä 1875 johtokunnan teke
män päätöksen mukaan ”pysäyttää lukeminen kouluissa” noin kolmen viikon ajaksi,
"joten kiiruimmat työt kodoissa tulewat tehdyiksi". Laatimissaan ensimäisissä
wuosikertomuksissa johtokunta walittaa, että yleensä ennen Salon markkinoita
ei oppilaita tahdo kouluun saada, ei ainakaan säännöllisesti sitä käymään,
minkä wuoksi kerran tehdäänkin Koulutoimen Ylihallitukselle ehdotus, että
koulu saisi alkaa wasta lokakuun puoliwälissä waikkapa sitten kewäällä
jatkettaisiinkin myöhempään. Paitsi syksyllä, otettiin silloin oppilaita
kouluun myöskin kewätlukukauden alussa, wieläpä pitkin lukuwuottakin.
Työskentely koulussa alotettiin ensimäisinäkin wuosina kello 9 aamulla,
mutta iltapäiwällä oltiin toisina päiwinä kello 4:än, toisina kello 5:en
saakka. Päivällislomaa oli yksi tai kaksi tuntia.
Poikakouluna toimi Kihisten koulu wuoteen 1909 saakka, jolloin se
muuttui sekakouluksi. Silloin nimittäin alkoi toimintansa wastaperustettu
Pajulan toulu, Prestkullassa ollut tyttökoulu lakkautettiin ja tytötkin saiwat
ruweta käymään Kihisten koulussa, joka kuitenkin edelleen toimi
yksiopettajaisena. Wasta syyslukukauden alusta 1918 laa
jentui koulu kaksiopettajaiseksi. Tänä syksynä alkoi koulun yhteydessä toimintansa myöskin alakansakoulu.
Paitsi kunnalta saatuja tuloja hankittiin koulun ylläpitoon tarwittawia waroja myöskin panemalla toimeen arpajaisia. Semmoiset pidettiin m.m. Wiurilassa 12 pnä kesäkuuta 1871 ja päätettiin niistä saatu tulo käyttää koulun sisustuksen parantamiseksi. Samoin pidettiin arpajaiset wuositutkinnon yhteydessä koululla 1875. Kun johtokunta näiden arpajaisten pidosta päätti, teki se lisäksi seuraawan päätöksen: "Tämän ohessa katsottiin tarpeelliseksi pitää kahwia ja oluita yleisön waralla". (Ajat oliwat silloin toiset kuin nykyisin!) Näistä arpajaisista tullut woitto, 190 mk. pidettiin kowasti hywänä ja päätettiin se käyttää wast`edes rakennettawan käsityöhuoneen ja oppilasrakennuksen hywäksi. - Niin ikään pidettiin arpajaiset w. 1889 ja ostettiin niillä waroilla m. m. neulomakone tyttökoululle. — Koulun alkaessa pantiin toimeen rahojen keräys urkuharmoonin
hywäksi ja silloinen keräyslista osoittaa waroja karttuneen 235 mk 15p. Sama harmooni onkin tähän saakka ollut koulun ainoana ja tulee edelleenkin tänä syksynä ostetun uuden ohella wirantoimitustansa jatkamaan.
3. Koulurakennukset.
Koulu toimi kreiwi Aug. Armfeltin lahjoittamassa entisessä Paulinin talon rakennuksessa wuoteen 1888 saakka. Silloin walmistui sen päähän jatkettu tilawa luokkahuone eteisineen, sama mikä nykyisen rakennuksen itäpäässä on. Puutyö tähän uuteen osaan tuli maksamaan Smk 680:— ottamatta lukuun kunnalta tulleita puuaineita. Sisätyöt oliwat erikseen ja teki ne myöskin urakkana puuseppä J. Nyström. Kesällä 1890 uusi osa sitten laudoitettiin sekä ulkoa että sisältä alaosa seiniä ja paperoitiin.
Tämä työ tuli maksamaan yhteensä Smk. 490; —
Kun wanha osa päärakennuksesta sekä myöskin ulkorakennukset oliwat tulleet niin ränsistyneiksi, että johtokunta ja samoin kuntakokouskin
katsoiwat, ettei niitä suuria kustannuksia waatiwista korjauksista huolimatta saataisi kunnollisiksi, päätti kuntakokous syksyllä 1903, että
Kihisten koulu on uudestaan rakennettawa. Johtokunta laatikin sitten ja esitti kuntakokoukselle piirustuksen kahden opettajan koulua
warten, mutta sitä kuntakokous ei hywäksynyt, waan waati johtokunnan toimittamaan piirustuksen yhden opettajan koulua warten, johon tulisi sekä poikia että tyttöjä.
Nykyinen Halikon kunnankirjuri hra Emil Toivonen laatikin sitten piirustukset sekä koulu- että ulkohuonerakennusta warten. Niille saatiin sitten kuntakokouksen
hywäksyminen ja Koulutoimen Ylihallitus wahwisti ne pieniä muutoksia tehden 29 pnä huhtikuuta 1905, minkä jälkeen heti rakennuspuuhiin ryhdyttiin. Seuraamana wuonna (1906) sitten nykyinen uusi, upea rakennus walmistuikin rakennusmestari A. Takalan johdolla. - Kolme wuotta myöhemmin (siis 1909) uusi osa sitten laudoitettiin, maalattiin sekä sisältä että ulkoa ja tapetoitiin.
W. 1920 täytyi rakennusta kuitenkin jo laajentaa sen johdosta, että koulu oli tullut kaksiopettajaiseksi. Silloin rakennettiin siihen lisää
käsityöhuone, joka nykyään toimii myöskin alakansakoulun luokkahuoneena sekä tehtiin samalla muutamia muitakin pienempiä muutoksia.
W. 1895 walmistui koululle nykyinen sauna- ja pesutuparakennus minkä rakentamisen suoritti urakalla kunnan aineista maanvilj. K. G. Achrenius
680 markan urakkasummasta.
4. Koulun ympäristö.
Koulun ensimäisen toimintawuosien aikana jo kaunistettiin jonkun werran sem ympäristöä istutuksilla. Niinpä mainitaan kertomuksessa lukuwuodelta 1879—1880, että koulun oppilaat oliwat sen kuluessa opettajansa johdolla istuttaneet puita koulun ympärille kaunistukseksi. Kuitenkin oli wielä silloin,
kun opettaja Tenhowaara (Friberg) tuli Kihisten koulun johtajaksi (1883) koulurakennuksen ja maantien wälinen alue wasikkahakana ja siitäkin wielä suuri
osa pelkkää kalliota ja louhikkoa. Mutta sitten se alkoikin muuttua. Sinne ajettiin multaa, santaa ja lantaa, istutettiin hedelmäpuita ja pensaita.
Opettaja Tenhowaaran ansioksi onkin luettawa, että koulun takana nyt on niinkin hywä puutarha eikä enää wasikkahaka. — W. 1889 m. m. ostettiin
puutarhaan 5 päärynä- ja 8 omenapuuta sekä 8 mk:n(!) edestä marjapensaita. Seuraawana wuonna silloisen kansakoulujen tarkastajan O. J. Borgin toimesta
saatiin koululle Helsingin puutarhayhdistykseltä lahjaksi marjapensaita sekä muita istutuksia ja Joensuun kartanosta ostettiin joitakuita omenapuita.
Wiurilan kreiwin Aug. Armfeltin lahjoittaman koulun tonttialueen ja koulun wiljeltäwänä olleen pellon omistusoikeutta ei aikanansa walwottu ja kun
Kihisten talo sitten myynnin kautta tuli Puotilan kartanolle ja se taasen
joutui pakkohuutokaupalla myytäwäksi, meni koulunkin alue samas
sa kaupassa. Se olikin silloin nykyistään suurempi. Siihen kuului
nimittäin maantieltä tulewan koulun tien itäiseltä puolelta se alue,
mihin on istutettu jalompia lehtipuita sekä koulun ulkohuonerakennuksen
takana olewasta metsämäestä noin puolet.
Saatiin sitten kuitenkin Puotilan kartanon silloiselta omistajalta
K. R. Närwältä ostamalla takaisin suurin osa koulun nautinnossa ollutta
aluetta ja maksettiin siitä Smk. 2000:—. Kauppa tehtiin
w. 1905 ja erotettu alue sai wirallisesti nimekseen: ”Kihisten kansakoulun
palstatila", joka kirjojen mukaan käsittää noin 2 ha peltoa
ja 1/2 ha metsämaata. Jos silloin olisi maksettu 500 markkaa enemmän, olisi
saatu myös edellä mainittu metsämäen toinen puoli, jossa kaswoi wankkoja
— tukkipuitakin.
5. Opettajat.
Koulun ensimäiseksi opettajaksi walittiin Petter Juho Julkunen. Hän oli syntynyt Kuopiossa 1849 ja toiminut opettajana Tyrwännöllä, sekä
suorittanut Jywäskylän seminaarissa erinäisiä tutkintoja opettajanwiran saamiseksi. Opettaja Julkunen oli kywykäs ja mo
nipuolinen mies. Täällä hän toimi kuitenkin ainoastaan 11 w., muuttaen w.1888 Kiikalaan, mistä 1902 muutti Saloon, jossa hän kuoli jo seuraawana wuonna.
Syksyllä 1883 tuli opettajaksi edellisenä kewäänä Jywäskylän seminaarista päässyt Kaarle Juho Yrjö Friberg, joka sittemmin otti nimekseen Tenhowaara.
Hänen päiwätyönsä tässä koulussa muodostuikin warsin pitkäksi. Hän erosi nimittäin eläkkeelle kewäällä 1920 siirtyen syntymäseudulleen Hämeenkyröön. Kewätlukukauden alussa 1897 opett. Tenhowaara tosin muutti Salon kauppalan kansakouluun, ollen siellä myöskin koko seuraawan lukuwuoden, mutta kun opettajan wirka Kihisten koulussa
kesällä 1890 tuli awoimeksi, haki hän sitä ja tuli walituksi uudelleen entiseen wirkaansa. Täysi tunnustus on opett. Tenhowaaralle annettawa siitä tunnollisesta
omia woimia säästämättömästä siwistystyöstä, mitä hän on 37 wuoden ajalla tässä koulussa tehnyt.
Sinä puolentoista wuoden aikana minkä opett. T. oli Salossa, toimi Kihisten koulun wäliaikaisena opettajana pastori K. Kalpa.
Lukuwuosi 1914—1915 oli op. Tenhowaaralla wirkawapautta ja toimi hänen sijaisenaan silloin op.J.Toiwonen Orimattilasta.
Kun koulu syksystä alkaen 1918 tuli kaksiopettajaiseksi, walittiin silloin wäliaikaiseksi opettajattareksi neiti Amanda Lehtonen.
Uskelasta ja toimi hän siinä wirassa kaksi wuotta.
Molemmat opettajanwirat joutuiwat siis awoimeksi kesällä 1920 ja walittiin silloin 184 hakijasta wirkoihinsa koulun nykyiset opettajat,
K. J. Honkala johtajaopettajaksi ja rouwa Beda Honkala apuopettajaksi.br>
Kuluwana syksynä alkaneen alakansakoulun wäliaikaiseksi opettajattareksi walittiin — neiti Alli Emilia Laaksonen, Halikosta.
Tyttöjen käsitöiden opettajattarina owat toimineet: rouwa Elin Tenhowaara wuoden, neiti Fanny Luukkonen wuoden, neiti Aina Mikkonen wuoden,
neiti Anna Mikkonen 4 w. ja neiti Auda Thomander 2 wuotta.
Opettajille kunnalta tulewissa palkoissa, jotka alkaisemmin mainittiin, ei ole sanottawampia muutoksia tapahtunut. Wäliin niitä on wähän nostettu,
sitten taasen jälleen laskettu. Kuntakokouksessa syysk. 6 pnä 1880 käsiteltiin Koulutoimen Ylihallituksen kiertokirjeen perusteella ja johtokunnan tekemän ehdotuksen johdosta kysymystä Kihisten kansakoulun opettajan palkan korottamista 200 markalla ja Prestkullan
opettajattaren 100 markalla. Asiasta luemme silloin tehdystä pöytäkirjasta näin: "Tästä asiasta nousi wilkas keskustelu ja keskustelun kestäessä,
waikka kokouksessa oli lukuisasti läsnäolijoita, ei esiintynyt muuta kuin yksi ainoa esityksen hywäksymisen myöntäjä, nimittäin kestikiewari
Kaarlo Hollmen arweli, että "Julkunen tarwitsis palkan koroitusta”, joten tuo pyyntö-esitys ihan hilpeästi hyljättin ja anottu palkan koroitus,
jota tuon tuostakin on tahdottu kunnalta heruttaa, kiellettiin.
Muuten tahtoi kokous asiaa koskewille tähyttää, ettei kunta wast's edeskään aio sanottuin wiranomaisten palkkoja koroittaa ennenkuin sanottuin
wirkahenkilöin saamisen ahdinko siihen pakoittaa."
Myöhemmin palkkaa jouduttiin kuitenkin koroittamaan. Sitten sitä taas alennettiin, mutta pian taas korotettiin. Sattui nimittäin niin, että
Kihisten ja Pyhäloukkaan (Ruskan) opettajatoimet oliwat yhtaikaa auki w. 1897, jolloin Kihisiin ei ollut ainoatakaan hakijaa ja Ruskan kouluun wain yksi,
sen nykyinen opettaja Manasse Ojanen, joka walitsemisensa ehdoksi oli kuitenkin asettanut, että palkkaa
oli korotettawa 200:lla markalla. Kunnan täytyikin johtokunnan ehdotuksesta waadittu korotus tehdä ja samalla nostettiin Kihisten opettajankin palkka. — Wiimeisinä wuosina oli miesopettajalla kalliinajankorotusta 600 mk., mutta tämän wuoden alusta kunta sen lakkautti. (Katsottiinkohan kalliin ajankin jo loppuneen.)
6 Oppilaat.
Kihisten koulussa on ollut oppilaita kaikkiaan 780. Päästötodistuksen on kuitenkin saanut ainoastaan 264 oppilasta. Päästötodistuksen saaneiden wähyys
johtuu siitä, että warsinkin koulun alkuaikoina useimmat erosiwat wuoden tai pari koulua käytyänsä, koska katsottiin siinäkin jo tulewalle maamiehelle
tarpeeksi oppia olewan ja herroja ei haluttu kouluuttaa. Ensimmäisessä wuositutkinnossa oli oppilaita saapuwilla 16, toisessa 21, kolmannessa 28,
sitten seuraawissa 29, 31, 32, 19, 34 j.n.e. waihdellen 30—50, kunnes wiime wuonna oli 81 oppilasta. Nykyään on, alakoulu mukaan luettuna, yli 100:n.
Ensimäisinä aikoina käwi koulussa etupäässä talollisten lapsia, mutta myöskin kartanoiden alustalaisten lapsia. Niinpä pojat
koulun kulissientakaisessa elämässä jakautuiwat kahteen ryhmään: "talonpoikiin" ja "kartanonpoikiin" ja
näiden joukkojen wälit tahtoiwat joskus käydä hywinkin kireiksi, jopa siinä määrin, että wälistä sukeutui oikein ilmitappeluita. Jos nämä
tai muut rikokset tuliwat opettajan tietoon, oli silloin tietysti pojilla
kowa edessä. Kowin harwinaista ei ollutkaan, että joku wallattomimmista pojista joutui watsalleen penkille, pöydälle tai harmoonin päälle ja siinä sai selkäänsä.
7. Johtokunta.
Koulun johtokunnan puheenjohtajina owat toimineet: warapastori
R. Borenius 1 w, kreiwi Aug. Armfelt 4 w., kauppias S. R.
Lindsten 2 w., kirkkoherra H. Nyberg 8 w., maanwilj. O. Alftan 2
w,, pastori W. Leppänen 2 w.,maanwilj. J. Fagerlund 2 w.,
kirkkoherra E. w. Herzen 7 w.,maanwilj, J. W. Laaksonen 1 w.,
maanvilj. S. A. Päittenpää 10 w., kirkkoherra J. N. Kalinen 6
w., pastori K. J. Tallgren 5 w.,pastori Wäinö Saurio 2 w.
Muista, jotka huomattawammin johtokunnan toimintaan owat ottaneet osaa, mainittakoon: maanwilj. K. W. Holmen, maanwilj. Kaarle
Immala, nahkuri A. Helenius, G. Achrenius, maan
wilj. K. Toiwonen (Ruska), maanwilj. K. Oksanen, maanwilj. K. G. Wiberg,
agronoomi Hj. Sandberg, kirkkoh. rouwa Helmi Rosendahl,
rouwa Matilda Hellsten, kauppias S. Löfgren, maanwilj. K. A. Thomander,
johtaja J. M. Koskinen, kreiwi Carl August Armfelt, maanwilj. W. Aulanko, rouwa
Hulda Alkio.
Nykyään koulun johtokuntaan kuuluwat: maanwilj. G. A. Päittenpää (puh.-joht.), kreiwi
August Armfelt (warapuh joht.), maanwiljel. Emil Pakalen (taloud.hoit.), rouwa
Hildur Eblom, maanwiljelijät Kustaa Nieminen ja Kalle Kallio. — Harwinaisen
pitkän ajan, noin 40 wuotta, on johtokunnan jäsenenä ollut nykyinen esimies G. A.
Päittenpää ja useimmiten wielä joko esimiehenä, waraesimiehenä tai
taloudenhoitajana.
Mikäli wanhoista pöytäkirjoista ja kaikesta muustakin woi hawaita
on johtokunta aina erikoisella huolella ja harrastuksella koulun etua
walwonut ja koulun hywäksi työskennellyt. Niinikään on suhde opettajain
ja johtokunnan wälillä ollut hywä.
8. Kuntalaiset ja koulu
Ensi aikana oli Halikossa, niinkuin muuallakin niitä, jotka katsoiwat
kansakoulua karsaasti, mutta kun opittiin tuntemaan koulun hyödyllinen
toiminta, muuttui ajatuskanta wähitellen.
Kesäkuun 8 p:nä 1875 koulun johtokunta, antaessaan tietoja wuosikertomusta
warten, mainitsee m. m. näin: "Kansan mielipiteestä koulun suhteen oli
muistuttamista että osa seurakuntalaisista kohtelee sitä tylyydellä, johon
syyksi luultiin osiksi ymmärtämättömyys, osiksi kustannukset". Wuotta myöhemmin
sanotaan samasta asiasta: "Kansan mielipide koulun suhteen on hiukan parantumaan
päin, jota osottaa sekin seikka, että talollisten lapsia on nyt enemmän
kuin ennen ollut koulussa". — Wuosikertomuksessa 1878 mainitaan asiasta näin:
”Kansan mielipide koulusta on hywin waihtelewainen, joskus se tuntuu hywinkin
lauhkealta, joskus taasen ankaralta. Se tosin ei ilmaannu enää suoranaisesti
itse kouluaatteen wastustajana, waan wanhana totuttuna wastustamistawan
matkimisena ja moittimisena ei ainoastaan opettajistoa, waan myöskin johtokuntaa
kohtaan. Että tämäkin on löyhem
pää kuin ennen, näkyy siitäkin, että oppilasluku on karttunut ja koulun
käynti hiukan säännöllisempää paitsi tyttökoulussa, jossa se on ollut epäsäännöllistä".
Saatetaanhan sitä yhtä ja toista kansakoulusta wielä nykyäänkin sanoa,
mutta katsantokanta yleensä on kuitenkin muuttunut. Kansakoulun ystäwien
joukko on nyt jo waltawa.
- - - - - - -
Suureksi on arwioitawa se siwistystyö, minkä kansakoululaitos meidän
maassamme on aikaansaanut. Kunniakkaasti on Kihisten kansakoulukin
50-wuotisen olemassaolonsa aikana siinä työssä mukana ollut. Monet owat
ne lapset, jotka tämän koulun suojissa owat elämänsä warrelle
tarpeellisia tietoja koonneet ja joita lapsia on siellä myöskin ikielon
saamiseen opastettu ja kaswatettu.
Onnellisesti on kulunut aika mennyt! Korkeimman warjeluksessa koulumme
on saanut 50 wuotta toimia. Suokoon Herra edelleenkin,sukupolwesta
sukupolween runsaimman siunauksensa koulullemme ja kaikelle sille
hywälle ja hyödylliselle, mitä siellä wuodesta wuoteen tullaan tekemään!
Kirkonkylän koulun valmistuessa Kihisten koulun toiminta päättyi keväällä 1969, koulukiinteistöt myytiin samanvuoden syksyllä puualan yrityksen perustamista varten. Puurakenteinen entinen yläkoulu purettiin vuonna 1979, entinen alakoulu on tätä kirjoittaessa vieläkin paikallaan..
|
|
