Ellei erikseen mainita, lehtileikkeet ovat Kansalliskirjaston digitoidusta aineistosta.
Otan mielelläni palautetta sivusta joko sähköpostiini: pauli.lahtinen@gmail.com tai julkisesti Facebook-sivulle
https://www.facebook.com/halikkocom?ref=stream


---------------------

Fraktuura-aakkosten lukemisapu
Jos sinulla on ongelmia lukea wanhaa tekstiä, kokeile tätä!

Wanhojen lehtileikkeiden lukemiseen löydät apua Wikipedian artikkelista ja voit sieltä ladata ja tulostaa Fraktuura-aakkossivun: Klikkaa tästä! (Sivu avautuu uuteen selainikkunaan)

Kunniata Salon Palokunnalle
Turun Sanomat 01.01.1909


"Palokunta ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että se on hankkinut Salolle wakinaisen juhla-talon. Sen puute on ollut tuntuwa ja painawa. Nythän wasta woiwat yhteisriennot saada parempaa sijaa Salon hedelmällisessä (mutta surkean riitaisesta!) jokilaaksossa, kun komia ja sopiwa suoja on saatawissa. Kunniata siis Palokunnallemme! - Mutta rakennus on maksanut ja paljon. ja siksipä on Palokuntamme pitänyt kahdetkin arpajaiset. Wiimesunnuntaisissa oli oikein sieltä Turun puolesta tilattu näyttelijöitä, muuta ohjelmaa oli omasta puolesta lisänä, mutta se pakkanen, se pakkanen ja tuuli! Wäkeä oli aikalailla, mutta arpojen kurssia täytyi laskea, jotta loppumaan saataisiin. Kelpo woitto molemmista arpajaisista yht. tekee 2,299:62 Smk. Parempihan sekin kun ei mitään. Niille, jotka työllään ja awullaan owat arpajaisia auttaneet, lausuu S.W.P.K. kiitoksensa. - Niin, juhlien puolesta kyllä tullaan toimeen, - kukkaro wähän kuitenkin tuppaa olemaan tyhjänlainen näin joulun jälkeen, mutta terwetuloa waan tännepäin jokapuolelta."


Muutamassa sekunnissa
Uusi Aura, 03.01.1909


"Jokaiseen kouluun on hankittawa automaattinen lyikykynänterottaja, jolla muutamassa sekunnissa terotetaan koko luokan kynät ilman että niitä tarpeettomasti kulutetaan weistämällä kuten aiwan yleisesti on totuttu lyijykyniä tuhlaamaan. Koneen hinta on ihan mitätön suoritus sen aikaansaamiin moniin etuihin nähden. Kansakoulujen opettajat ja johtokuntien esimiehet suwaitkoot postikortilla Kirjotin-Aitasta pyytää näitten terottajien kuwitettu selonteko ja hintaluettelo, joka ilmaiseksi lähetetään ensi postissa ennättääkseen perille wielä ennen kewät-lukukauden alkua."


Iltama
Uusi Aura, 05.01.1909


"Halikon Prestkullan kansakoulun jatkokurssien hywäksi toimeenpannaan iltama Kihisten kansakoululla Loppiaisena klo 4 i.p.
Ohjelma kuuluu tulewan suurenmoinen. Puhujina owat maisterit U.Järwinen, K.J.Tallgren. Lisäksi on nais- ja mieskuoron laulua, runoja kertomuksia ja soittoa. Kuwaelmia kuuluu tulewan ennen kuulumattomia, kuten ihmisten maan alle wajoamisia, puiden itsellään kulkemista y.m. Siis jokainen kehottamattakin menee Kihisten kansakoululle Loppiaisena klo 4 i.p."


Erittäinkin sairaille
Uusi Aura, 05.01.1909


"Etewän Lääkärin ja physol. Kemistin
Julius Henkel´in
walmistamat Aurum potabile Rawinto suola-aineet y.m. owat parhaimmat rawinto, wahwistus ja woimaa kaswattawat ainekset jokaiselle mutta erittäinkin sairaille ja toipuwille useimmissa taudeissa joista erittäin mainitaan: werenwähyyttä, kalwetustautia, ruumiillista ja henkistä heikkoutta, hengenahdistusta, sydämen tykytystä, pyörtymistä, päänsärkyä, hermotautia sekä ruokahalun puutetta kärsiwille y.m.
Koeteltu kaikissa maanosissa 40 wuoden aikana ja jokapaikassa huomattu erittäin tehokkaaksi sekä olewan suuressa arwosta.
Saadaan ainoastaan Auran Rohdoskaupasta. Eerikinkatu 4. Puhel. 12 52 "


Wei ja myi
Uusi Aura, 05.01.1909


"Tuomittu saunawaras. Työmies Johan Riloff, Raunistulasta, oli jokunen aika sitten mennyt erääseen saunaan samassa kylässä ja sieltä anastanut erään wenäläisen hiojan housut omistajan itse ollessa kylpemässä. Saunasta palattuaan sai housujen omistaja ilman näitä wälttämättömyys esineitä lähteä asuntoonsa. Asia ilmoitettiin poliisille ja warkaudesta pidätettiin Johan Riloff, joka anastuksen toimitettuaan myi housut heti juutalaiselle.
Tämä asia oli tutkittawana eilisissä wälikäräjissä Maariassa, joissa Riloff tuomittiin ensi kertaisesta törkeästä warkaudesta menettämään kansalaisluottamuksensa määräajaksi ja pidettäwäksi kuusi kuukautta wankeudessa.
Riloff ilmoitti tyytywänsä tuomioonsa ja lähetettiin heti kärsimään rangaistustaan."


Mamma käski pyytää
Turun Sanomat, 05.01.1909


"Kerjääminen on käynyt kaupungissamme wiime aikoina tawattoman yleiseksi. Kerjäläiset tunkeutuwat asuntoihin niin hiljaa, ettei usein kuulekkaan, kun tulewat. Ei tiedä mitä woi häwitä niiden mukana, parasta on olla warowainen niiden suhteen. Mutta onko yleensä lupa kerjätä kaupungilla. Erääseenkin paikkaan tuli pieni tyttö ja poika, jotka sanoiwat: "me otamme rahaa, mamma käski pyytää". Kertoiwat isän olewan muonarenkinä maalla lähellä kaupunkia, mistä oliwat tulleet kerjäämään. Onhan kaupungissa jo ennestäänkin tarpeeksi kerjäläisiä. Ei niitä maalta enään lisää tarwita."


Lapsenpäästölaitos
Turun Sanomat, 05.01.1909



Tuottawia työpaikkoja
Uusi Aura, 06.01.1909


"Kirjoituskoneet tulewat meilläkin päiwä päiwältä yhä enemmän käytäntöön. Puhumattakaan alati kirjoitustöissä toimiwista asianajo- ja liikekonttoreista sekä useista wirastoista, kauppiaat, kirjailijat, sanomalehtimiehet y.m. kirjoitusmiehet hawaitsewat etunsa mukaiseksi ottaa kiireisissä ja selwyyttä waatiwissa töissään kirjoituskoneen awukseen. Paha puute on kuitenkin tottuneista konekirjoittajista, joille senwuoksi tarjoutuu tuottawia työpaikkoja. Tähän seikkaan pitäisi eritoten siwistyneitten naisten kiinnittää huomionsa. Sillä monessa kodissa olisi konekirjoitustaidosta erinomainen hyöty, milloin mekaanillinen kirjoitustyö on muuten wastenmielistä ja perin hermostuttawaa. Näin woi isällä olla apua omista perheenjäsenistä, joille tämä toimi senlisäksi on kaiken puolin mieluista. Konttorialalle tai wirastoihin pyrkiwien neitosten tulisi ehdottomasti osottaa omaawansa myöskin konekirjoitustaidon. Silloin wasta woisiwat he isännilleen näyttää, miten työtä saadaan aikaan hennoillakin hyppysillä. Työn paljoutta walittawat kirjotusmiehet, jotka joskus owat ihan hukkua papereihinsa. Ja työnpuutetta nurkuwat niin monen monet koulunkäyntinsä päättäneet nuoret neitoset, jotka eiwät ole hakemallakaan löytäneet työtä tai "sopiwaa paikkaa". Ottakaa kirjotuskone Ideal käsille ja oppikaa sitä käyttämään, niin menen täyteen takuuseen siitä, että olette ja pysytte tyytywäisinä. Sen kaikki, jotka owat tätä koettaneet, yksimielisesti myöntäwät wallan oikeaksi. ja senwuoksi ostakaa Ideal-kirjotuskone Te, joilla on liiaksi työtä ja oppikaa sillä kirjoittamaan Te, joilla ei ole työtä ja ansiota tarpeeksi. Sekä kone että opetus saadaan samalla hinnalla allekirjoittaneelta Ideal-koneitten asiamieheltä. Eemil Suwanto"


Hyvinlajiteltu kangaskauppa
Turun Sanomat, 06.01.1909



Wäkilukumuutoksia
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Halikon huomioita.
Wäkilukumuutokset Halikossa: synt. 75 mp. ja 77 np., yht. 158, joista awiott. 17; seurakuntaan muuttanut 103 mp, ja 135 np., yht 238; seurakunnasta poismuuttanut 97 mp. ja 127 np., yht. 224; wihitty on 34 paria ja awioliittoja purkautunut 42; wäkiluku lisääntynyt wuoden kuluessa 49 hengellä ja teki wuoden lopussa 6,105."


Monenlaisia waikeuksia
Uusi Aura, 08.01.1909


"Kysymys naispoliisien asettamisesta Helsingin poliisilaitokseen. Suomen Naisyhdistys on uudenmaan läänin kuwernöörille jättämässään kirjoituksessaan pyytänyt, että kuwernööri, läänin kaupunkien poliisilaitosten oloja järjestettäessä, ottaisi huomiin ne näkökohdat, joista hakemuskirjoitukseen liitetystä "siweellisyyskonferenssissä" Tampereella wiime maaliskuussa pidetystä esitelmässä mainitaan, ja että tämän alustusesitelmän mukaan Helsingin kaupunkiinkin asetettaisiin naispoliiseja mies-poliisien korjaamien naisten ja alaikäisten pahantekijäin wartioimista ja hoitamista warten, sekä että näille wirkailijoille maksettaisiin niin suuri palkka, että sanottuihin toimiin saataisiin asetetuksi tarpeellisilla ominaisuuksilla warustettuja siwistyneitä naisia. Tämän johdosta on kuwernööri lähetepäätöksellä kuluwan kuun 7 päiwältä käskenyt Helsingin w.t.poliisimestaria antamaan lausunnon asiassa.
Poliisimestari mielipiteenään lausuu, että naispoliisien asettaminen ja eri naisosaston perustaminen tätä nykyä Helsingin poliisilaitokseen tuottaisi monenlaisia käytännöllisiä waikeuksia, eikä ole wälttämättömästi tarpeen waatimakaan, mutta hän ei periaatteessa wastusta naispoliisien asettamista, waikkakaan ei yksityiskohdista ole anojan kanssa samaa mielipidettä. "

-Mitäköhän ne käytännölliset vaikeudet mahtoivat olla?

"Jo wuonna 1882 asetettiin ensimmäiset naispoliisit Chicagoon" Kaleva 06.08.1909

Maininta naispoliisista Suomessa löytyy Wiipurin Sanomista ainakin jo 17.09.1899, jossa lyhyt pikku-uutinen "Naispoliiseja on asetettu nykyjään kaupunkimme poliisilaitokseen"

Kotimaa-lehdessä 25.6.1909 kerrotaan Suomen Walkonauhaliiton wuosikokous-artikkelin yhteydessä että "naispoliiseja on Helsingissä 2 ja Turussa 4".

14.02.1910 kerrotaan Kotimaa-lehdessä seuraavaa: "Naispoliisi Tampereelle. Tampereen poliisilaitokseen on päätetty ottaa naispoliisi, joka saa toimekseen hoitaa ja käsitellä kaikkia sellaisia asioita, joihin naiset owat sotkeutuneet. Toimeen on walittu konttoristi Iida Seilanen Kuopiosta."


Salonjoen vedestä
Uusi Aura, 08.01.1909


"Salon joen wesi. Salon kauppalalla on kyllä n.s. Mökösten mäen rinteellä kallioon porattu pumppukaiwo, josta tuulimoottorin awulla kauppalalaiset saawat mainion juomaweden. Mutta moniin muihin tarpeisiin - ja joskus ruokaankin - täytyy käyttää jokiwettä, joka kuitenkin laiwojen ja monien jokeen johtawien lokawiemärien y.m. waikutuksesta on sangen likaista. Sentähden olisi suotawa, että ryhdyttäisiin sopiwiin toimenpiteisiin joen weden puhtauden suojelemiseksi. Tässä suhteessa on tie- ja wesirakennusten ylihallituksen ehdotus, että kauppalan wasta rakennettawat lokawiemärit johdetaan rannalla sijaitsewiin pääjohtoihin, jotka johtawat likawedet kauppalan siwutse rautatiesillan alapuolelle, huomioon otettawa. Mutta se ei yksin riitä weden puhtautta turwaamaan, ellei laiwoja ja yksityisiä taloja kielletä lokawiemäreillään y.m. joen wettä saastuttamasta. Muuten käy wesi joessa niin saataiseksi, ettei sitä ilkeä enää pesemisiinkään käyttää, ja joudutaan laittamaan uusia kalliita kaiwoja lisää, sanoo kirjeenwaihtajamme."


Lukusalin lehdistä
Sosialisti, 09.01.1909


"Salon lukusaliin, joka tämän vuoden aikana on muutettu työwäenyhdistyksen huoneustoon, on tilattu lehtiä, joukossa Turun porwarilehdetkin.
Sosialistia ei ole. Tuntuu wähän omituiselta, että paikkakunnan työwäenlehteä ei ole tilattu, semminkin kun lukusali sijaitsee itse yhdistyksen
suojissa. Ehkä pitäwät luonnollisena asiana, että työläiset itsekukin pitäwät huolen lehtensä tilaamisesta kotiinsa. Ja muuhan ei siinä neuwoksi tule. Tehkääpä siis se, ja joukolla oikein."


Pilapuhe
Sosialisti, 09.01.1909


-Minkälainen oli tämä pilapuhe?


Iltamien lopuksi lattian tahkontaa
Sosialisti, 09.01.1909


"Waskiolta. Terwe taistelutowerit! Nyt waan tahtoisin kysyä teiltä towerit, onko teille olot täysin hywät? Luulen ja uskallan sanoa, että ei. Ei teillä ole wielä täysin hywiä oloja. Teillä ei wielä ole siellä Waskiolla edes työpäiwätkään lyhyemmät, ettekä te myös mitään sillä tawoin saa, että te waan uinutte ja juopottelette ja kiroten räyhäätte, kuten wiime Loppiaispäiwän iltana erään talon pihalla, niin että oikein kauhistutti siwultapäin kuulijoita. Kai nämä mellastajat luuliwat, että nyt he saawat häirityksi Waskion t.y:sen iltamaan tulijat. Mutta hukkaan näytti menewän koko hywät humalat, koska kellon käydessä 7:ttä oli tupa aiwan ääriään myöten täynnä ja yleisön käytös oli siiwoa ja rauhallista. Siis ihan mallikelpoista. Ohjelmassa oli yhteislaulua, terwehdyspuhe, runo, puhe, runo, kertomus, pilarunoja, kuplettilauluja ja ilweilyä, ja kaikkein siunatuksi lopuksi tuota lattian tahkontaa. Tulot, jotka iltamasta kokoontuiwat, käytetään, huwitoimikunnan tarpeitten hankintaan...."


Luistinrata Aurajoessa
Turun Sanomat, 09.01.1909


"Luistelun ihailijat, kuulkaahan! Kansallisessa kirjakaupassa on lista nimen merkitsemistä warten niille, jotka aikowat "Nuorten oman luistinradan osallisiksi". Hanke riippuu kokonaan siitä, jos se saa tarpeeksi kannatusta nuorison puolelta. Rata tulee sijaitsemaan keskikaupungilla jokijäällä, jotenka se tulee paljon edullisemmalle paikalle, kuin Urheilupuiston rata, joka on myös hyvin kallis. Aikomus on radalla panna toimeen sunnuntaisin yhteisluistelua soiton kera sekä mahdollisesti muuta lystiä, joihin luistelukauden lipulla pääsee lisämaksutta. Nyt on jo joen jää peittynyt lumella, jotenka ei enään voi muualla luistella kuin hoidetulla radalla. Luistella tietysti jokainen wähänkin terweydestään wälittäwä henkilö tahtoo ja siihen on parhain tilaisuus "Nuorten omalla luistinradalla". Siis menkää heti paikalla kirjottamaan nimenne Kansallisessa kirjakaupassa esillä olewalle listalle."


Törmäys
Turun Sanomat 12.01.1909


"Hewosen ja raitiowaunun yhteentörmäys. Lauantaina päiwällä kun raitiowaunu kulki pitkin Humalistonkatua torille päin, niin eräs maalaisen hewonen alkoi kiitää läntiselle kadulle. Luultawasti ohjasi mies seinään, waan hewonen hyppäsi poikki kadunkulman raitiotiewaunun siwuun. Seuraus oli, että etujalka rikkoi raitiotiewaunun ikkunan, ja wähän säikytteli waunussa olijoita.

Pois raiteilta hypähti eräs raitiotiewaunu eilen iltapäiwällä lähellä kauppahallia Linnankadulla. Syynä tähän kuuluu olleen se, että raiteille oli joku ilkimys asettanut pieniä kiwiä, ja kun waunu tuli hywää wauhtia Linnankatua pitkin, niin lennättiwät kiwet sen pois kiskoilta. Pikkasen matkaa koetti "raitiohepo", millaista on kulkea kiwikatua pitkin, jota muutkin hewoset kulkewat. Tapahtuman johdosta kokoontui paikalle paljon uteliasta wäkeä. Ei kestänyt kauan, kun saatiin waunu raiteille taasen."


Moskowaan
Turun Sanomat, 12.01.1909


"Suomalaisia hiihtäjiä Moskowaan. Suomen yleiselle hiihtäjäliitolle saapuneen kutsun johdosta lähettää edustajia Moskowaan helmik. 13 ja 14 pnä tapahtuwiin kansainwälisiin hiihtokilpailuihin, päätti yllämainittu seuran toimitusvaliokunta wiime sunnuntaina pidetyssä kokouksessaan lähettää edustajia."


Salon kauppalan kirjasto
Uusi Aura, 12.01.1909


"Salon kauppalan kirjastossa on nykyään 740 nidosta. Wiime wuoden kuluessa tehtyjen kirjalainausten luku nousi 1170, joten siis keskimäärin lainattiin kutakin kirjaa 1,58 kertaa. Kirjasto kaswoi wiime wuonna erittäinkin Kansanwalistusseuralta saadun 100 mkn arwoisen kirjalahjoituksen kautta. Saadut kirjat, kuten myöskin noin puolet koko kirjatosta, on uudenaikaista kirjallisuutta.
Uskelan Moision kansankirjastossa, joka on muodostunut entisestä Salon seudun kansankirjastosta, oli wuoden waihteessa kirjoja 319. Lainauksia on kuluneen wuoden aikana tehty 1044 eli siis keskimäärin kirjaa kohti 3,32. Uusien kirjojen hankkimiseksi on kirjastolle täksi wuodeksi myönnetty 25 mk."


Kätilökurssilainen
Uusi Aura, 12.01.1909


"Lappalaistyttö, joka aikoo kätilöksi. Muutama päiwä sitten saapui Helsinkiin lappalaispukuun puettuna muuan Helander-niminen tyttö Utsjoelta suorittaakseen pääkaupungissa kätilökurssin. Lapissa ei tähän asti ole ollut tutkinnon suorittanutta kätilöä, waikka toimesta on 900 mkn palkka. Kun toimi sittenkin on ollut täyttämättä owat Inarin ja Utsjoen kunnat myöntäneet tytölle kurssin suorittamista warten 1000mk. Reipas tyttö on pulkassa poron wetämänä matkustanut 26½ peninkulmaa Kittilään ja sieltä 25 penink. hewosella Rowaniemeen, mistä rautateitse saapui Helsinkiin. Matka pääkaupunkiin kesti kaikkiaan kaksi wiikkoa ja kolme päiwää."


Jääkellarilohta
Salon Sanomat, 15.01.1909



Vaatetettuna ja ilman
Salon Sanomat, 15.01.1909



Woiko automobiiliä käyttää
tulipalopaikalle mentäessä
Työmies, 15.01.1909


"Palokunta koetteli eilen automobiilia saadakseen selwille, woiko sitä käyttää tulipalopaikalle mentäessä. Ei wielä päästy täysin asian perille."


Iltamia ja wuosijuhlia
Uusi Aura, 15.01.1909


"Salosta. Kokouksista ja iltamista ei täällä Salon pienellä alueella nykyään näytä suinkaan puuettta olewan. Kun on paitsi ennen rakennettuja rukoushuoneita myöskin uusi palokunnantalo ja työwäentalo, niin on iltamia ja kokouksia saatawa toimeen niiden kaikkien ylläpitämiseksikin. Niinpä piti wiime sunnuntaina nuorsuomalaisten naisliitto iltamansa palokunnan talolla ja wiime päiwinä on tyäwäentalolla luennoinut tohtori Tanner, kumpikin luonnollisesti puolueharrastustensa wireillä pitämiseksi, ja ensi sunnuntaina on yhteiskoululaisilla stipendirahastonsa iltama palokunnan talolla, sitte tiistaina lähetysjuhla wanhalla rukoushuoneella, lauwantaina raittiusseuran wuosijuhla ja sunnuntaina eläinsuojeluyhdistyksen wuosijuhla j.n.e. Minkä werran nämä kaikki eri kokoukset woiwat osanottajiensa todellista siwistystä kohottaa ja puolueettomasti kehittää, on waikea ratkaista. On ainakin yksi aate, jonka tuon tuostakin on huomattu ympärilleen kokoowan kansalaisia kaikista eri ikä- ja säätyluokista. Tämä aate, jota rikkirewitty kansamme wielä näin yksimielisesti puoltaa, on raittiusaate. Siihen on täällä nuorempikin ikäluokka innolla osaa ottanut, toimeenpannen toisinaan todella siwistäwiä ja opettawia tilaisuuksia, waikka luonnollisesti toisinaan huwikin on waltaa saanut. Oma sanomalehti kirjoituskoneineen ja puheharjoitukset arwosteluineen, wakawa rattoisa joulukuusi-iltama, kesäjuhla y.m. siinä muistoja, joita uusimaan ja jatkamaan woi edistysmielistä nuosrisoamme edelleenkin kehoittaa. Ylewän raittiusaatteen piirissä woimme unohtaa sääty-, puolue- ja ikärajat ja esiintyä yhtenä. Ottakoon siis jokainen alkaneenakin wuonna jatkuwalla innolla siihen osaa, sillä nyt on meillä se hetki käsissä, jonka työ, runoilijan sanain mukaan, tuhatwuosihin waikuttaa, kun seisomme kieltolain kynnyksellä."


Putimies kuoppasi lihat
Uusi Aura, 15.01.1909


"Takawarikkoon otettua lihaa. Toispäiwän illalla otti poliisi kauppahallin pihalla eräältä halikkolaiselta teurastetun wasikan lihat syystä, että ne näyttiwät pilaantuneilta. Eläinlääkäri Fabritiuksen toimeenpanemassa tarkastuksessa hawaittiin ne kokonaan ruuaksi kelpaamattomiksi, minkä takia kaupungin putimies sai toimekseen kuopata ne."


Halkojen ajoa
Uusi Aura, 16.01.1909


"Hewosmiehet! Halkojen ajoa on saatawana Halikon Karwalan metsästä Hajalan asemalle. - Samassa metsässä on myös myytäwänä suurempi määrä seipäitä. Ajosta y.m. saa tietoja työnjohtajalta paikalla, ynnä allekirjoittaneelta J.Palmén, Hajalan as."


Halikkolainen
wangittiin lapsenmurhasta
Uusi Aura, 16.01.1909


"Lapsenmurhasta wangittiin t.k. 12 päiwänä ja passitettiin lääninwankilaan palwelijatar Ilona Sofia Grönblom-Saloniemi, Halikon pitäjän Wartsalan puustellista."


Kaksi uutta
konetta lääninhallitukseen
Uusi Aura, 17.01.1909


"Kirjoituskoneita lääninhallitukseen. Senaatti on myöntänyt 1200 mkn määrärahan kahden uuden kirjoituskoneen hankkimista warten täkäläiseen lääninhallitukseen."


Yleinen pahe Kuusjoella
Uusi Aura, 17.01.1909


" Kortinpeluu näyttää tulleen hywin yleiseksi paheeksi Kuusjoella. Nuoret miehet kuluttawat joutohetkensä pelaamalla korttia ja, häpeä kyllä, on joukossa sellaisia talon isäntiäkin, jotka suosiwat ja antawat pelata huoneissaan. Onpa kerrottu, että eräskin isäntä woitti renkinsä tämän wuotisen palkan. Kowin surkuteltawia owat sellaiset talot, joissa isäntä palwelijoitaan paheisiin johtaa, huudahtaa kirjeenwaihtajamme."


Alituinen warasto
Uusi Aura, 17.01.1909



Meijerska
Uusi Aura, 21.01.1909




Uintikilpailuihin ulkomaille
Turun Sanomat, 22.01.1909


"Suomalaiset urheilijat ulkomaille. Suomen uimaliitto on Pohjoismaiden kisojen uintikilpailuihin ilmottanut 2 osanottajaa, nim. yliopp. Toiwo Aron ja A.Wetzellin, jotka molemmat wiimekesäisissä Olympian juhlissa esiintyiwät sangen etewästi uimahyppykilpailuissa."


Kallista waloa
Uusi Aura, 22.01.1909


"Parhainta, mitä wiinasta woi saada joutiwat erään Porin lähideudun isännän wiinat äskettäin antamaan. Isännän nuori poika nimitt. oli huomattuaan uuden wiina-astian luullut sen sisältäwän paloöljyä ja täyttänyt siitä kaikki talon lamput jolloin wiinaa oli jäänyt ainoastaan nimeksi. Työtään tehdessä oli poika ollut tyytywäinen tuntiessaan itsestään jo apua olewan.
- Ja eikä tuo tunne wäärä ollutkaan. Jälkeenkinpäin woi myöntää noiden wiinalitrain joutuneen antamaan kirkasta waloa, jonka awulla olisi woinut tehdä miten hyödyllistä työtä hywänsä. Kallista se tosin oli mutta kuitenkin parasta mitä siitä aineesta olisi woinut saada, arwelee Pimeän pirtin asukas S. S:sta."


Juomari voidaan pelastaa
Turun Sanomat, 23.01.1909



Kone- ja kalustokauppa Salossa
Uusi Aura, 23.01.1909



5 markan palkinto
Uusi Aura, 26.01.1909


"Warastettu. Pienenlainen potkukelkka, tuntomerkit: keltaisessa pohjamaalissa, kädensija punanen, jalasten päässä läwet. Sille, joka kelkan tuo takaisin allekirjoittaneelle Kiskon pitäjän Kurkelan Peltolaan maksetaan 5 markan palkinto. Kaapo Wuori."


Tukuttain ja wähittäin
Uusi Aura, 26.01.1909



Rikkomaan ikkunanruutuja
Uusi Aura, 26.01.1909


"Ikkunain särkemisiä. Wiime sunnuntain iltapuolella yritti muuan juopunut henkilö päästä sisään Samppalinnan rawintolaan, mutta kun ei häntä sisään laskettu, rupesi hän rikkomaan ikkunanruutuja. Awuksi kutsuttu poliisi wei miehen wartiokonttoriin selwiämään."


Opetusta
Uusi Aura, 30.01.1909



Kuolleita
Turun Sanomat 04.02.1910


"Kuolleita
- E.Alswegren. Eilen kuoli Halikossa Kumion kartanon pehtori E.Alswegren noin 45 wuoden ikäisenä. Wainaja oli synnyisin Ruotsista ja jätti jlkeensä waimon ja 8 lasta."


Myrkytysjuttu
Salon Sanomat 05.02.1910


" - Halikon myrkytysjuttu. W.k. 30 p. oli Halikon wälikäräjillä uudelleen käsiteltäwänä juttu waimo Aina Amanda Niemeä wastaan, Halikon Wartsalasta, jota syytetään miehensä, työmies Kaarlo Arttur Niemen myrkyttämisestä. Lisätodistusten hankkimiseksi lykättiin juttu Halikon pitäjän käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden wakinaisten talwikäräjien 5:een istuntopäiwään."


Pikku-uutisia
Salon Sanomat 05.02.1910


" - Salon palokunnan woimisteluseuran naamiohuwit pidetäänkin jo t.k. 14 pnä eikä, kuten ennen on mainittu 21 pnä. Salolaiset pitäkääpä mielessänne edellämainittu päiwä.

- Angelniemen Suomalainen seura toimii iltaman Kynttilänpäiwänä t.k. 7 pnä klo 5 i.p. Edistysseuran huoneella Kokkilassa. Ohjelmasta mainittakoon, että siihen kuuluu puhe, lausuntoa, kertomus, näytelmäkappaleet: Kosimassa ja Pullanpyörittäjäin kokous ja kuwaelma "Kreiwin sylissä istunut" ja karkeloa lopuksi.

- Lasten iltama Kiskossa. Ensi sunnuntaina Kynttilän päiwänä, 7 päiwänä helmikuuta, alkaen klo 4 i.p. pidetään Kiskon Kirkonkylässä kunnantalossa n.k. "lasten iltama", josta kerääntywät tulot käytetään hyväntekewäisyystarkotukseen, nimittäin köyhiin perheisiin syntywien lapsukaisten ensimäiseksi waatetusawuksi. Ohjelma on rikas ja monipuolinen.

- Harwinaisen ison wasikan synnytti eräs lehmä Paarskylän kartanossa Perniössä. Se painoi 47 kg sekä seuraawana päiwänä teurastettua painoi liha 33 kg. Miksi olisi kaswanut kun oisi elää saanut kauemmin?"


Jättäköön palkintoa wastaan
Salon Sanomat 05.02.1910





Wientiwoin valmistajia
Salon Sanomat 12.02.1910


Suurimpia voin vientimeijereitä ovat listan mukaan olleet Salon seudun osuusmeijeri ja Kiikalan osuusmeijeri.
Epäselväksi jää, mitä nuo yksikköjä nuo luvut ovat...


Työmiehet juopotelleet
Salon Sanomat 12.02.1910


"Suuri tulipalo Salossa.
Höyryruiskumme ensi kertaa mukana.
  Wiime tiistai-aamuna klo 1/2 6 aikaan pääsi tuli irti puuseppä Peltosen werstaassa, joka oli talon ulkohuonerakennuksessa. - Paikalle riensivät sekä wakinainen että wapaaehtoinen palokunta ja ryhtyiwät ne sammutustoimiin. Tätä kuitenkin aluksi haittasi weden puute ja kun sitä wihdoin ruwettiin saamaan, teki pakkanen ruiskut kelwottomiksi jäädyttämällä ne. Wasta kun höyryruisku saatiin käyntiin, ruwettiin wähitellen pääsemään tulen herroiksi, mutta ennenkuin se oli kokonaan sammutettu oli puolet talosta ennättänyt palaa. - Sekä talo että irtaimisto oli wakuuttamatta. Wahingot nousee noin 2,000 markkaan. - Tuli lienee päässyt irti siitä, että puuseppäwerstaan työmiehet, jotka oliwat juopotelleet, oliwat waromattomasti pidelleet tulta.
  Kuten ylempänä näkyy oli höyryruisku nyt ensi kertaa käytännössö ja hywin se näkyi toimiwan, kun se kerran oli saatu käyntiin. Tämä kuitenkin käwi aluksi waikeaksi, kesti nim. kotwan aikaa, ennenkuin siitä mitään tuli. - Tuskin koskaan on täällä käytetty niin paljon wettä kuin ylläkerrotussa tulipalossa. Höyryruiskusta lähtee nim. 33,000 litraa vettä tunnissa ja se oli käynnissä hiukan toista tuntia, joten woi otaksua käytetyn kaikkiaan noin 40,000 litraa wettä."


Sakkoa hurjasta ajosta
Salon Sanomat 12.02.1910


" - Wahwistettu tuomio. Turun howioikeus on wahwistanut Perttelin, Halikon ja Uskelan pitäjäin, Angelniemen, Muurlan ja Kuusjoen kappelien sekä Waskion kulman ynnä Salon kauppalan käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden tuomion, jonka nojalla eläkemiehenpoika A.A.Juhonpoika Cawen Perttelin pitäjän Hähkänän kylästä tuomittiin maksamaan sakkoa 30 mk hurjasta ajosta sekä läkkiseppä Kustaa Sjöbergille, jonka yli hän ajoi, lääkärin palkkiota, korwausta lääkkeistä ja työajan hukkaamisesta yhteensä 187 mk.,jota paitsi Cawen tuomittiin suorittamaan erinäisiä todistajapalkkioita."


Säännöt laadittu
Salon Sanomat 19.02.1910


"   Angelniemen Urheilu- ja woimisteluseura on laatinut itsellensä säännöt ja päättänyt hankkia niille asianomaisen wahwistuksen läänin kuwernöörinwirastosta. Säännöissä on sisäänkirjoitusmaksu seuraan määrätty 25 penniksi ja wuosimaksu wähintäin 50 penniksi. Seuraan pääsee jokainen, jonka toimikunta hywäksyy, mutta äänestysoikeus myönnetään vasta 15 wuotta täyttäneille.
  Jos seura lakkaa toimimasta jää se omaisuus käytettäväksi Kanamäen, Torkkilan, Pöylän ja Isonkylän yhteisen lukutuwan hywäksi."


Raittiutta harrastawa
Salon Sanomat 19.02.1910


"Arw.Rouwat ja Emännät Salossa.
  Salon R.Y. nuorten piirikokouksessa keskusteltiin t.k. 6pnä kysymyksestä: mikseiwät Salon palwelijattaret käy raittiusseuran kokouksissa, eiwätkä ota osaa seuran työhön? Siinä keskustelussa useimmat toiwat esiin sellaisen syyn, etteiwät rouwat päästä heitä niin aikasin wapaaksi, että woisiwat tulla kokouksiin ja ottaa osaa seuran työhön. Sen johdosta nyt käännyn pyynnöllä arwoisien rouwien puoleen, eikö olisi mahdollista että palwelustytöt woisiwat päästä lauantaisin niin aikasin wapaaksi, että ehtisiwät klo 8 kokoukseen, kun ei kokouksia olekaan kuin kerta wiikossa joka lauantaisin klo 8 illalla. Kyllä oikeastaan pitäisi olla kokouksia joka ilta, sillä nykyään täytyy taistella ankarasti raittiusaatteen puolesta, jotta saataisiin wäkijuomat pois maasta ja kieltolaki wiimeinkin voimaan. Ja kyllä se myös tulee, kun waan saataisiin enemmän raittiutta harrastawia henkilöitä käymään kokouksissa ja yhdessä neuwottelemaan, mitenkä on toimittawa aatteen toteuttamiseksi, niin ei kestäisi monta wuotta kun Suomi olisi raitis, sillä raittiusaate käy hitain, mutta warmoin askelin eteenpäin. Siis jalkeille kaikki raittiuswäki ja wilkkaammin käymään kokouksissa!
  Toiwoo raittiutta harrastawa."


Äiti ja poika
Salon Sanomat 19.02.1910


" - "Sattui wähän muutakin puuhaa". T.k. 10 pnä meni Oulun kaupungin töissä olewia miehiä kaupungin lähellä Littowin pellolla karjanhoitajana asustawan perheen luo pyytämään kahwia. Mielellään suostuikin emäntä kahwia keittämään ja pisti pannun poroon. Miehet istuiwat odottamaan, ja emäntä pistäysi nawettaan lehmiä katsomaan, kuten sanoi. Täällä hän wiipyi wähäsen aikaa, niin että miehet jo mieliwät pitkästyä odotukseen. Wihdoin emäntä palasi helmassaan kantaen pyylewää poikasta, jonka oli nawetassa synnyttänyt. Ihmeissään olewille miehille wirkkoi emäntä naurahtaen: "taisi tulla pitkäksi odotus, kun sattui tässä wähän muuta puuhaa", jonka sanottuaan ryhtyi kahwin keittoon jälleen. Äiti ja poika owat terweitä ja hywissä woimissa. Harwassa niitä on nykyaikana moisia äitejä. - Kalewa"


Ei myydä huonouden takia
Turun Sanomat 20.02.1910


Lokomobiili (myös höyrylokomobiilina tunnettu) on pääasiassa maatalouden voimakoneena käytetty yhdeksi kokonaisuudeksi rakennettu höyrykattila ja mäntähöyrykone teholtaan yleensä 5–10 kW, joka oli tavallisesti varustettu pyörillä niin, että sitä voitiin kuljettaa käyttöpaikalta toiselle hevosten vetämänä. Lokomobiiliksi on nimitetty myös suurempitehoisia, kiinteästi asennettavia höyrykoneen ja -kattilan yhdistelmiä, joita valmistettiin teollisuuden voimakoneiksi. (4)


Hewonen majatalosta
Salon Sanomat 26.02.1910


"Kellä on oikeus saada hewonen majatalosta?
  T.k. 20 p:wän iltana sairastui äkillisesti Muurlassa eräs wanha nainen, jonka tyttö asuu Salossa. Muurlasta ilmotettiin puhelimella tytölle äitinsä äkillisestä sairaudesta. Tyttö heti paikalla walmisti itsensä matkaa warten, mutta Salon majatalossa suwaitsi palwelusneiti kieltää hewosen syystä, että ei se niin tärkeää ole ja semmosille henkilöille ei ole muka pakkoa antaakaan hewosta. Ylläolewan yhteydessä mainittakoon, että ennenkun sairaan tytär ehti lähteä Salosta soitettiin wielä Muurlasta, että olisi parasta tuoda lääkäri muassaan. Nyt mentiin taas majataloon, jossa neiti wielä epäili, että hewosta tällä kertaa tarvitsisi piirilääkäri ja soitti lääkärille, joka sanoi menewänsä Muurlaan. Hewonen tuli heti, ja tyttö pääsi samassa kyydissä sairaan äitinsä luokse.
  Olisipa hauska tietää, minkälaisessa asemassa yhteiskunnassa pitää olla ihmisen, joka on oikeutettu saamaan hewosen majatalosta niinkuin sekin, millä perusteella edelläkerrotussa tapauksessa on majatalosta kyyti kielletty, tapauksessa, joka on sangen arkaluontoinen kenelle ihmiselle tahansa. Enempi kohteliaisuutta yleisessä majatalossa wälttämättömästi sopisi osottaa yleisölle, sillä majatalot owat tietääksemme welwolliset yhdellä tawalla palwelemaan kaikkia matkustawaisia, sekä lähtewiä että tulewia.
  Eetu"


Poismuuton takia
Uusi Aura 06.03.1909


"Hywä Kauppapaikka myytäwänä!
Paikkakunnalta poismuuton takia myydään Hajalan aseman lähellä Kauppaliike, jossa hywällä menestyksellä on harjoitettu liikettä noin 10 wuotta. - Kaikki rakennukset hywässä kunnossa. Asuinrakennuksessa 5 lämmintä huonetta, uusi sauna, ulkohuonerivi ja wiljamakasiini. Hinnoista y.m. saa tarkemmin kuulla omistajalta ennen t.k. 20 p.
J.Palmen, Hajalan as."


Mustia kintaita
Uusia Aura 11.02.1919


"Kadonnut.
Kääre mustia kintaita pudotettiin t.k. 3 pnä Salosta Anjalan kylään wiewällä maantielle. Rehellistä löytäjää pyydetään palk. wast. jättämään sen
Salon Kauppa-Osakeyhtiöön."


   Suutari Laaksoselta
Uusi Aura 11.03.1909


"Ruumisarkut
owat edullisimmat ostaa puuseppä K.Saarisen Uudesta arkkuliikkeestä Salossa ja Haaraliikkeestä Halikon kirkonkylässä
suutari Laaksoselta."


Hylatty anomus
Salon Sanomat 12.03.1909


"Juowutusjuomain anniskelu waltionrautateitten rawintoloissa.
Senaatti on hylännyt Raittiuden Ystäwät-nimisen seuran anomuksen, että kaikellaisten juowutusjuomain anniskelu Suomen waltionrautateitten rawintoloissa laukkautettaisiin."


   Mukawalla kaupalla
Uusi Aura 18.03.1909


"Asunto- y.m. huoneita saadaan warsin mukawalla kaupalla, jos kauppa pian tehdään. Wialan kylänpään tilalla Halikossa. Huoneukset owat uudet ja kauniilla paikalla 1 kilom. Halikon asemalta sekä sisältäwät tuwan, kamarin ja ruoka-aitan ynnä tarpeelliset ulkohuoneet, joidenka tonttimaan sekä wähän wiljelysmaatakin saa joko ostaa tai wuokrata. Samassa paikassa myydään poiswietäwäksi myöskin kelpokunnossa olewa riihirakennus. Lähemmin ilmoittaa omistaja Kustaa Harklin."


Raitis ja kunnollinen
Salon Sanomat 19.03.1909



   Wakawa paheksuminen
Salon Sanomat 25.03.1909


"Halikon nuorisoseuralla oli onnistunut iltama wiime sunnuntaina. Wäkeä oli tawattoman paljon. Ohjelmassa oli m.m. näytelmäkappaleet "Kilpakosijat" ja "Palvelukseen halutaan". Kupletti laulua sekä kramofonin soittoa saatiin myös kuulla. Yleisö käyttäytyi kiitettäwästi. Mutta kun illatsun toimeenpanijat, wastoin tawallisuutta Halikossa, ilmoittiwat klo 10, että silloin oli lopetettawa, alkoiwat muutamat nuorukaiset jotka, sääli sanoa, oliwat hankkineet wähän "päänsä kuumaksi", moittia toimihenkilöitä, että muka oli tehty wääryyttä kun ei sallittu tanssia klo 12, kuten ennen on ollut tapana. Etenkin kunnostautui suunsoittamisessa eräs tilallisen poika käyttäen raakoja sanoja ynnä muuta törkeyttä, josta täten lausumme wakawan paheksumisemme.
Hywä nuoriso! Jos ei muuta nautittawaa ole koko illan wietosta, kuin yöllinen tanssi, niin on parasta pysyä pois sieltä, sillä ei yötanssit ole kunniaksi millekään seuralle enempää kuin yksityisellekään.
Useita Halikon N.s:n jäseniä."

Puhelin 57
Salon Sanomat, 01.01.1909



Osuuskauppa
Salon Sanomat, 01.01.1909


-Ensimmäinen osuuskauppa aloitti toimintansa Halikossa vuonna 1903, kun Halikon Osuuskauppa aloitti myymälänsä Immalassa.
Hajalan Osuuskauppa aloitti 1904 ja Halikon Aseman Osuuskauppa avasi ovensa 1907. Työläisenemmistöinen Halikon Osuuskauppa (3 myymälää) siirtyi 1917 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja OTK:n jäseneksi. 1933 liikkeen keskustoimipaikka siirtyi Halikon Kaninkolasta Salon kauppalaan ja osuuskunnan nimi muutettiin Osuusliike Tähkäksi.( 1 )
Hajalan Ouuskauppa (1 myymälä) sulautui v.1927 Salon Seudun Osuuskauppaan, samoin Halikon Aseman Osuuskauppa (3 myymälää) vuonna 1928.


Hevoisia
Salon Sanomat, 01.01.1909



Rumaa ja luonnotonta
Turun Sanomat, 01.01.1909


"Sotainen akka, joka ahdisteli joulumuijia raaoilla kiroussanoilla, kalikoilla ja potkimisilla on Kiikalan Yltäkylässä. Wiime maanantaina kulki mainitussa kylässä joukko kyläläisiä joulumuijia, kuten paikkakunnalla on wanha, hauska tapa ja meniwät myös Alestupaan. Mutta tämän talon tarhassa tuli heitä wastaan wanha, harmaahiuksinen emäntä, joka karwaasti kiroili, potki ja heitteli suuria hakokolikoita wihan täydessä wimmassa, waikka joulumuijat eiwät häneen ensinkään kajonneet eiwätkä häntä häirinneet. Potkimiset ja kalikat kyllä osuiwat joulumuijiin, mutta pahempia wammoja eiwät onneksi saaneet, kun pääsiwät raiwostuneen muijan käsistä pakoon. Moni joulumuijista peräti kauhistui wanhan ihmisen ylen raakaa kiroilemista ja peräti rumaa ja luonnotonta käytöstä."


Immet ihanat
Sosialisti, 01.01.1909



Hupaisa huoneusto
Turun Sanomat, 03.01.1909



Somerolla
Turun Sanomat, 03.01.1909


"Maanjäristys Somerolla. Tapaninpäiwän iltana, kun ihmiset jo oliwat suurimmaksi osaksi menneet lewolle, huomattiin Somerolla Pitkäjärwen kylässä maanjäristystä. Mikäli meille ilmotetaan, wawahti maa wain yhden kerran, mutta aiwan selwästi niin että rakennukset tärähteliwät ja tuntuiwat hiukan heilahtawan. Seuraawana aamuna hawaittiin, että maantiehen oli monessa paikassa ratkennut pieniä aukeamia. Olisi mieltäkiinnittäwää saada tietää, onko niillä tienoin muuallakin samanlaista ilmiötä huomattu."


2 wuotta takaperin!!!
Uusi Aura, 05.01.1909


"Ottakaa warastettu hewonen kiinni!
50 markan palkinto! Tammikuun 7 p. wastaan yöllä w.1907, siis 2 w. takaperin warastettiin tumman raudikko walakkahevonen, runsaasti 10 korttelia korkea 7 w. wanha, waalean harmaa, ohut oikealle kaatuwa harja. Häntä wahwa waalean harmaa, walkeat sisäjouhet, walkea ylähuuli sieraimiin asti, kellertäwät kiharat wiikset, leikkauksessa wika isompi pussi oikealta puolelta. Arthur Lehtonen, Kyrön asema."


Miljoonakaupunki?
Uusi Aura, 05.01.1909


"50 wuotta sitten, w.1859, oli Helsingissä 20,800 asukasta. Nyt on niitä 132,527. Lähes 7-kertaisesti on wäkiluku Helsingissä siis 50 wuodessa kaswanut. Jos tällainen kaswaminen olisi edelleen mahdollinen, niin Helsinki alkaisi tämän wuosisadan puoliwälissä olla miljoonakaupunki."

-Ei tullut Helsingistä miljoonakaupunkia. Asukasluku oli v.1950 369000 ja vuonna 2000 se oli 551000. Vielä on matkaa!


Sekatawaraa halpoihin hintoihin
Uusi Aura, 05.01.1909



Alalla kokemusta
Uusi Aura, 05.01.1909


"Toiwonliitto perustettiin Saloon keskiwiikkona jouluk. 30 p. Toiwonliiton johtokuntaan ja samalla opettajiksi tuliwat, puheenjohtajaksi pastorinrouwa Lindgren, joka samalla toimii kirjurina, rahastonhoitajaksi poliisi Juuti ja muiksi jäseniksi rouwat Olga Nordlund ja Anna Kurimo, neiti Aina Lagerström ja opettaja J.R.Sainio.
Tämä Toiwonliiton toimikunta tulee toimimaan aiwan itsenäisenä, rupeaa pitämään raittiuskoulua paikkakunnalla ja toimeenpanee wirkistyshetkiä lapsille Toiwonliiton ohjelman mukaan. Waikka paikkakunnan kansakouluissa onkin raittiusmieliset opettajat, jotka lapsille aina opetuksen ohessa teroittawat raittiusasiain tärkeyttä ja wäkijuomain turmiollisuutta, on kuitenkin suurella ilolla tätä uutta yritystä terwehdittäwä, warsinkin kun on johtajaksi saatu henkilö, jolla on tällä alalla kokemusta ja lämmintä asian harrastusta. Koulu alkaa toimintansa tammik. 15 p. ja on toimessa joka toinen perjantai iltapäiwällä. Oppilaiksi pääsewät 9-15 ikäwuoden wälillä olewat lapset."


Vanhapoika haluaa asunnon
Työmies, 07.01.1909



Kalanrakosta
Työmies, 07.01.1909



Pikku-uutisia
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Tulipalon alku sattui maanantai-illalla klo ½10 ajoissa pankintirehtööri Åbergin talossa kauppias Ahon luona. Tuli saatiin kuitenkin heti alussa sammutetuksi, jotenka höyryruiskutin sai palata takasin puolenmatkasta. Wahinko on wähäpätöinen.

Salon kauppalan lukusali on uudestawuodesta siirretty työwäenyhdistyksen taloon."


Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat, 08.01.1909



Hirtti
Salon Sanomat, 08.01.1909


"Itsemurha. Andre Rosenqwistin moottoritehtaan Turussa yöwahti W.Siren hirtti itsensä eilistä wasten yöllä tehtaassa. Hän oli kiinnittänyt nuoran siihen peltiin, joka sulkee höyrypannun sawupiipun. S. oli 62 wuotias ja jätti jälkeensä useita lapsia."

-Itsemurhista julkaistiin lehdissä tietoa nimiä ja toimintatapaa myöten lähes päiwittäin. Ja toimintatapa joskus hyvinkin perusteellisesti..


Lapsia muistettu
Salon Sanomat, 08.01.1909




"Joensuun kartanon työwäkeä muistettu. Wanhan hywän tawan mukaan antoi Joensuun sukukartanon omistaja kreiwi Carl Alex. Armfelt alustalaisilleen lahjoja tänäkin jouluna. Lapsia muistettiin ensimmäiseksi. Suurissa joukoissa oliwat he kokoontuneet kreiwin ylläpitämälle Toijalan alimmalle kansakoululle, missä se kauniisti walaistun ja koristetun kuusen ympärillä iloiten ja laulaen, nauttiwat makeisensa ja muut syötäwät, joita heille tarjottiin. Mutta ei siinä kyllin. Jouluaattona sai näet koko palwelusväki, niin miehet kuin naisetkin, erittäin hywää ja kestäwää pukukangasta. Saiwatpa lapsetkin wielä jouluaattona makeisia sekä myöskin waatteita ynnä muita tarwittavia, kuten esim. huopasaappaita, lakkeja, sukkia ja käsineitä y.m. , joita wiimemainittuja kreiwinna itse omakätisesti on walmistanut. Mutta ei kestitseminen joulunakaan riittänyt, waan wielä uudenwuoden päiwänäkin tarjottiin kartanossa lapsille leiwän kanssa kahwia. Heitä olikin kokoontunut yli sataan nousewa joukko ja ilomielin nauttiwat he tarjotun kestityksen. Samoin wirkistettiin työwäkeä ulkokartanoissakin. Todellakin seurattawa tapa, jota ei kuitenkaan monessa paikassa oteta huomioon. Lapsia on Åminnessa aina muistettu; kiitos siitä herra kreiwille.

Kaunis tapa on ollut Weitakkalan kartanonomistajilla awustaa köyhän kansan lapsia koulua käymään: he nimittäin owat lahjottaneet kaikille alustalaistensa kansakoululapsille päiwällisaterian kouluaikana. Ent. omist. tuomari G.Rosenbergin kuoleman jälkeen ei ole hänen weljensä kartanon nykyinen omistaja tahtonut tätä tapaa unhoon jättää, waan on jatkanut weljensä kaunista työtä wieläpä suuremmilla uhrauksilla. Hän nimittäin toimitti tänä jouluna lapsille suuren ilon lahjoittamalla heille joulukuusirahaa, jonka awulla lapset saiwat itselleen ihanan joulukuusen.
Seuratkaapa muutkin tilanomistajat tätä kaunista tapaa, sillä siten saatte monen köyhän lapsen sydämmen kiitollisuudesta sykkimään."


Hockeypeli alkanut
Turun Sanomat, 08.01.1909


"Käsi poikki hockeypelissä - lyöjä jokeen. Luistinkauden mukana on alkanut myöskin hockeypeli, jota pojat, pienetkin, näkywät harrastawan yhtä ahkeraan kuin kesällä potkupallopeliä. - Eilen oli joukko poikia täydessä peli-innossa, kun eräs pienokainen sattui tielle ja sai woimakkaan iskun käsiwarteensa. Poikanen wietiin ensin kotiinsa ja sieltä lääkärin luo. Tämä selitti jonkun luun murtuneen. Poikaa wietäessä pois jäältä joutui lyöjä awantoon Ylisillan luona, päästen kuitenkin pelkällä kylmällä kylwyllä."


Puhtaanapitämään
Turun Sanomat, 08.01.1909



Salon lukusalin lehdet
Uusi Aura, 08.01.1909


"Salon lukusaliin on täksi wuodeksi päätetty tilata seuraawat sanomalehdet ja aikakauskirjat: Uusi Suometar, Helsingin Sanomat, Helsingin Kaiku, Pellerwo, Terweydenhoitolehti, Työmies, Emäntälehti, Uusi Aura, Turun Sanomat, Kyläkirjaston Kuwalehti A- ja B-sarja, Koti ja Yhteiskunta, Kansanlehti, Aika, Koitto, Walwoja, Raataja, Työläisnainen, Suomen Urheilulehti, Puutarha, Kotimaa, Suomen Teollisuuslehti, Elämän Kewät, Pyrkijä, Lukutupa, Tähti, Pääskynen, Eäinten Ystäwä, Kotikaswatus, Luonnon Ystäwä, Työkansa, Suomen Työwäenliitto, Kylwäjä, Jokamiehen Wiikkolehti ja Salon Sanomat."


Lukusalin lehdistä
Sosialisti, 09.01.1909


"Salon lukusaliin, joka tämän vuoden aikana on muutettu työwäenyhdistyksen huoneustoon, on tilattu lehtiä, joukossa Turun porwarilehdetkin. Sosialistia ei ole. Tuntuu wähän omituiselta, että paikkakunnan työwäenlehteä ei ole tilattu, semminkin kun lukusali sijaitsee itse yhdistyksen suojissa. Ehkä pitäwät luonnollisena asiana, että työläiset itsekukin pitäwät huolen lehtensä tilaamisesta kotiinsa. Ja muuhan ei siinä neuwoksi tule. Tehkääpä siis se, ja joukolla oikein."


Kivulloisuus Turussa
Turun Sanomat, 13.01.1909


Turun Sanomissa julkaistiin viikottain listaa todetuista kivulloisuuksista (yllä) ja kuolinsyistä (alla). Eniten oli todettu tapauksia Katarri hengitys-elimissä ja toiseksi eniten Kaularöhkää.




Kuolevaisuus Turussa
Turun Sanomat, 13.01.1909



Makit puhdistetaan
Uusi Aura, 14.01.1909


"Esikaupunkimme terweyshoidolliset olot. Läänin kuwernöörille lähettämästä kirjelmästä oli Turun piirin piirilääkäri esittämillään syillä waatinut, että Maarian kunnallislautakunta sakon uhalla welwotettaisiin pitämään huolta siitä, että kunnan alueella olewista esikaupungeista:
1:ksi kaikki wiemäriojat heti puhdistetaan, ja missä tarpeellista, sywennetään niin, että wesi niissä pääsee wapaasti juoksemaan sekä että tämmöinen puhdistaminen sitten toimitetaan joka wuosi kewäisin ja syksyisin;
2:ksi että kaikki makit puhdistetaan ja niihin asetetaan tiiwiit weden pitäwät tynnyrit, jotka tyhjennetään pelloille niin usein kun tarwe waatii, sekä että pihamaat ja nurkkien taustat tarkoin puhdistetaan ja sannoitetaan;
3:ksi kaikkien kaiwojen ja wedenottopaikkojen tulee olla semmoisessa kunnossa, että niihin ei pääse juoksu eikä likawesi walumaan. "


Surullinen teko
Uusi Aura, 14.01.1909


"15-wuotias tyttö hirttäytynyt. T.k. 8 päiwää wasten yöllä poistui kotoaan wuoteeltaan toisten nukkuessa puuseppä Halenin 15-wuotias tyttö Paimion Toikkalan kylässä. Aamusella kun ruwettiin karannutta kaipaamaan ja etsimään, löydettiin hänet käymälästä hirttäytyneenä wyöhönsä ja tietysti hengettömänä. Tämän surullisen teon arwellaan nuoren wainajan tehneen mielenhäirössä, joka lienee aiheutunut uskonnollisesten asiain mietiskelemisestä."


Syytteessä
Salon Sanomat, 15.01.1909


"Waimo syytteessä miehensä myrkyttämisestä. Wiime marraskuun 6 pnä kuoli Halikon Wartsalassa äkkiä työmies Karl Arthur Niemi. Epäilynä miehensä myrkyttämisestä nostettiin Niemen waimoa Aina Amanda Niemeä wastaan kanne. Juttu oli t.k. 11 p. käsiteltäwänä Halikon kihlak. oikeudessa. Wastaaja kielsi syyllisyytensä rikokseen. Kun ei ruumiinawauspöytäkirjaa eikä lääkärin lausuntoa wielä oltu saatu lykättiin jutun enempi käsittely t.k. 30 p:ään."


Isällistä kohtelua
Turun Sanomat, 15.01.1909


"Kiitos
Täten pyydämme lausua nöyrät kiitoksemme Wiurilan kartanon omistajille kreiwitär ja herra kreiwi C.A.Armfeltille heidän meille antamistaan joululahjoista taas tänä, niinkuin entisinäkin wuosina, sekä muuten aiwan isällisestä kohtelusta meitä kohtaan. Sekä että lämmin sydämmen kreiwitär joka wuosi walmistanut kaikille kartanon alustalaisten lapsille iloa, tarjoten heille makeisia ja muita lahjoja.
Halikon Wiurilassa, 12 p. tammikuuta 1909.
Kiitollinen Wiurilan kartanon suurilukuinen palweluswäki.
Pyydetään että muutkin lehdet hywäntahtoisesti ottaisiwat tämän palstoilleen."


Hautakirjoitus
Uusi Aura, 16.01.1909


"Hautakirjoitus. "Tässä lepää rakastettu waimoni. Hän syntyi tammik. 12 p:nä 1853 ja waikeni maalisk. 16 p.1902""


Muurlasta
Uusi Aura, 16.01.1909


"Eteenpäin edistyksen tiellä mennään Muurlan pienessä kunnassa nopein askelin. Kolme kansakoulua lietsoo walistusta kunnan ei osissa ja kansakoulun läpikäyneiden lasten luku on wuosittain hywin suuri. Koulunkäyntiä edistääkseen jakaa kunta oppilaille ilmaiseksi sekä koulukirjat että käsityötarpeet. Wielä jaetaan joka talwi melkoiset summat köyhien oppilaiden awustukseksi."


Myydään wesimylly
Uusi Aura, 16.01.1909


" Hyvä mylly hyvällä kaupalla!
Sattuneesta syystä myydään nyt heti n.k. Nokkahiiden wesimylly Perttelissä. Mylly sijaitsee wiljarikkaalla seudulla ja on wiime kesänä ajanmukaisesti sisustettu sekä warustettu isolla ameriikalaisella turpiinilla, johon on aina riittäwä wesi. Kauppaa seuraa hywässä kunnossa olewat asuin- ja ulkohuoneet, sekä kappale wiljelysmaata ja niittyä, joihin wuokraoikeus kestää lähes 50 wuotta. Lähempiä tietoja saa omistajalta paikalla sekä allekirjoittaneelta. Perttelissä, 13 p:nä tammik. 1909, Edward Niemi. Osoite: Salo, Perttilä."


Woimisteluseura Saloon
Uusi Aura, 16.01.1909


"Woimisteluseura perustettu Saloon. Keskiwiikkoillaksi t.k. 13 p. oli joukko woimistelun harrastajia kokoontunut Salon Palokunnantalolle keskustelemaan woimisteluseuran aikaansaamiseksi Saloon. Ja yksimielinen olikin päätös. Seura perustettiin ja sen nimeksi pantiin "Salon Palokunnan Woimisteluseura". Seuralle walittiin 5-henkinen komitea pohtimaan sääntöjä. Woimistelun johtajaksi on lupautunut kapteeni W.Calamnius ja tulee seura toistaiseksi pitämään harjoituksia palokunnantalossa maanantaisin ja tuorstaisin k:lo 8 i.p. Woimistelutelineiden y.m. hintojen tiedustelijaksi walittiin satamamestari C.Laine. Seuraan liittyi jäseniä 16.
Seura on wielä nuori ja waraton. Tämäkin asia oli kokouksessa esillä. Warojen hankkimiseksi päätettiin lähettää kauppalaa kiertämään listoja, joihin kuka tahansa on tilaisuudessa merkitsemään waroja seuran kannattamiseksi. Suljemme seuran ja etenkin listat Salon yleisön suosiolliseen huomioon. "


Huone leiwinuunilla
Uusi Aura, 19.01.1909


"Halutaan vuokrata. Huone leiwinuunilla Angelniemen kappelista Kokkilan kylästä. Wast. Kahden viikon kuluessa tämän lehden kontt. m "A.W."
Leipurinliike Kauppalasta tai wäkirikkaalla maaseudulla. Wastausta odottaa Edw.Lundholm. Perniön pitäjä Nurkkila."


Halikolahdella
Uusi Aura, 19.01.1909



Kansakoulu
Turun Sanomat, 20.01.1909



Kalossit löytyi
Turun Sanomat, 21.01.1909


" Lokawiemäristä kalossinsa löysi eräs miekkonen eilen. Kun souriwat kepillä Linnankadun ja Aurakadun kulmassa olewaa likawiemäriin johtawaa lähdettä, niin oliwat kalossit siellä. Mitenkähän ne lie sinne joutuneet. Parasta olisi pitää ne jalassaan nyt, kun on niin surkean sateiset ja kurjat ilmat muutenkin."


Osuuskauppa
Uusi Aura, 23.01.1909


Hintoja ei paljon ilmoituksissa kerrottu.
Kawallettu tuntuwa summa
Uusi Aura, 23.01.1909


""Hiirien häwittämiseen." Pietarin oikeushowin puheenjohtajan, senaattori Krafheninnikowin toimittaman tarkastuksen kautta Riian piirioikeudessa on käynyt selwille, että waltion waroja on kawallettu tuntuwa summa. Asiakirjoista näkyy m.m. kuten "Slowo" kertoo, että muuan piirioikeuden wirkamiehistä on 10-wuotisena palweluskautenaan käyttänyt yli 2000 rpl "hiirien häwittämiseen" piirioikeuden rakennuksessa."


Irstailija
Uusi Aura, 23.01.1909


"Irstailija terwattiin. Eräs Kaukaan tehtaalla olewa sahuri, joka ei ole antanut enempää naitujen kuin naimattomienkaan naisten olla rauhassa, härnäili erästä naista taas wiime wiikolla useampana päiwänä. Mutta nainenpa keksikin keinon. Hän toi terwaa tullessaan ja kun irstailija taasen yritti urheuttaan näyttää, terwasi hän "urhon" kaswot. "Urho" tästä kimmastui - kun työtoweritkin nauroiwat - ja hyökkäsi naisen päälle, mutta silmät kun oliwat sameina, ei hän mitään woinut. - Ollapa kaikki naiset sellaisia, niin kyllä ilkeät irstailijat häwiäisiwät."


Kunnanhuoneessa
Uusi Aura, 23.01.1909



Kaswatiksi
Turun Sanomat, 27.01.1909



Rotta oli wiedä nenän
Turun Sanomat, 28.01.1909


"Rotta oli wiedä nenän eräältä naishenkilöltä eilistä wasten yöllä talossa nro 3 Ison Hämeenkadun warrella. Pari kertaa oli tuo piskuinen werenhimoinen peto ehtinyt iskeä hampaansa edellämainitun henkilön kaswojenkaunistukseen, kun uhri heräsi ja alkoi huutaa apua. Rotta katsoi silloin parhaaksi pötkiä tiehensä, jättäen muistoksi hampaanjäljet molemmin puolin nokanwartta. Ennustaneeko sotaa wai muuten ahtaita aikoja?"


2:si munaa päiwässä
Uusi Aura, 28.01.1909


"Ahkera kana. Lappeen pitäjän Kälwälän kylässä taloll. Juoseppi Monosella on kana, joka munii 2:si munaa päiwässä. Paikkakunnalla ei ole ennen ahkeria kanoja nähty."


Lankunripoja halwalla
Uusi Aura, 28.01.1909





Juowuspäissään
Uusi Aura, 28.01.1909


"Ritarihuoneen katolle Helsingissä oli juowuspäissään joutunut yöllä tiistaita wastaan noin k:lo 1 tienoissa asioitsija H.W.Lilius. Waiwoin konstaapelit saiwat hänet sieltä alas haalatuksi. Äänekkäästi oli mies katolla yötä wiettänyt. Ihmeelliset owat heidän tiensä! - Hels.S."

-Hyvää mainosta Herra Asioitsijalle!


Himphamppua
Uusi Aura, 29.01.1909



Wararikkoja yhtä mittaa
Uusi Aura, 29.01.1909


"Liikeasema kotimaassa on edelleen hyvin wakawa, lausuu Kauppalehti. Wararikkoja tehdään yhtä mittaa. Yleisön ostokyky on tawattoman huono. Esimerkkinä mainitaan, että torilla myywille waate- y.m. kauppialle sattuu päiwiä, jolloin he eiwät saa ainoatakaan kauppaa tehdyksi. Kulkukauppiaille saapuu tilauksia peräti wähän."


Opetusta
Uusi Aura, 30.01.1909



Myydään summakaupalla
Uusi Aura, 31.01.1909



Lämmintä welliä
Uusi Aura, 31.01.1909


"Kuusjoen Kurkelan kansakoulussa awattiin oppilaille ruokakeittiö t.k. 18 p:nä. Toistaiseksi annetaan oppilaille waan lämmintä welliä, jota lapset mielihalulla syöwät. Parin wiikon kokemus osoittaa jo, että lapset tulewat silminnähden wahwemman ja wirkeämmän näköisiksi. Pikku-asunnoille, joista ewäät lapsille owat niukkoja, on koulun keitto terwetullut awustus. Hauskinta on kumminkin tässä se, että kaikki lapset saman pöydän ääressa weljeytywät yhdeksi perheeksi, sanoo kirjeenwaihtajamme."


Mammanpojat
Salon Sanomat 05.02.1910





Silliä, Anjowista
Uusi Aura 09.02.1910


"Heleniuksen Ruokatawarakaupasta Salosta
suosittaa kaikenlaista tuoretta hienoa O.Y.Wassbergin Silliä, Anjowista, Kalaa ja Hedelmäsäilykkeitä, Jääkellarilohta, Lihaa, Maissijauhoja, helmisango y.m. ryynejä y.m.y.m. Tilaukset toimitetaan heti. Puhel. 4.
A.S.Helenius, Salo"


Vähänläntä rottakoira "Turha"
Uusi Aura 10.02.1910


"Tämän kuun 7 p:nä poisjuoksi wähänläntä rottakoira. Tuntomerkit owat mustan harmaa, rinta ja watsan alusta walkoiset, korkeajalkainen, hoikka wartalo. Tuntee nimensä "Turha". Se, joka sen on talteenottanut, ilmoittakoon hywäntaht. Karllssonille Heikkilänkatu 2"


Plankkuja ja lautoja
Uusi Aura 10.02.1910


"Yöntilän höyrysahassa myytäwänä raamista sahatuita lautoja, pintoja, plankkuja ja plankun rimoja sekä sahajauhoja, höylättyjä lautoja, listoja, permantolankkuja y.m. osote: Hajala"


Hampaita suussa
Uusi Aura 11.02.1910


" - Syntynyt hampaita suussa. T.k. 1 p:nä synnytti työmies Juho Rajalan waimo Lapualla pojan, jolla oli 2 täysin kehittynyttä hammasta alaleuassa ja kulmahampaat puhkeamaisillaan."


Mieluimmin wanha nainen
Uusi Aura 11.02.1910


"14 wuotias lapsirakas tyttö tai mieluimmin wanha nainen saa paikan nyt heti Kähärinmäki 7. Turku A.Toiwonen"


Keinotekoiset hampaat
Uusi Aura 11.02.1910

" - Keinotekoisten hampaitten maahantuonti. O.Y. Instrumentarium A.B:n anomuksesta on senaatti päättänyt, että keinotekoisia hampaita saadaan maahan tuoda tulliwapaasti."

Tekohampaat (hammasproteesit) yleistyivät Suomessa 1960-luvulla.


Urakalla
Salon Sanomat 12.02.1910


" - Huomattawa urakkahuutokauppa on täällä huomenna Salon seudun osuusmeijerillä. Siellä tarjotaan wähimmän waatiwalle omista aineista rakennettavaksi meijerin ulkohuonerakennus, joka tulee sisältämään warastohuoneen, pesutuwan, halkosuojuksen sekä makkilaitoksen. Työt tarjotaan ensiksi kiwi- ja puutyöt erikseen, sekä molemmat yhdessä. Samassa tilaisuudessa tarjotaan myöskin urakalla tai muullaisella sopimuksella meijerirakennuksen asuinkerroksen laudottamisen ja maalaamisen. Toimitus alkaa klo 1 i.p.

- Perniön oriyhdistys toimeenpanee kilpa-ajot lauantaina t.k. 13 pnä klo 12 pllä Sormijärven jäällä."

Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat 12.02.1910




Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat 12.02.1910




Wälikäräjillä
Salon Sanomat 12.02.1910

" - Lapsensa menettämisestä syytetty. Halikon kihlakunnan wälikäräjillä t.k. 8 pnä Salossa oli m.m. esillä Wartsalan wirkatalon wuokraajan Otto Niemisen palwelustyttö Ilona Sofia Saloniemi syytettynä yksinäisyydessä synnyttämänsä täysiaikaisen poikalapsen kuoliaaksi tukahduttamisesta. Lisätodistajien kuulustelemista warten lykättiin kuitenkin juttu wielä ensi maaliskuun 6 pnä pidettäwiin wälikäräjiin. Äiti passitettiin lääninwankilaan."


Aatamin paidassa
Salon Sanomat 19.02.1910


" - Kestäwä mies on muuan Sokuran kylän metsässä olewa parrunweistäjä. Hän tekee tuiskuista ja pakkasista huolimatta työtä miltei ihan alasti. Yläruumis on aiwan "Aatamin paidalla", alaruumista werhoaa ohkaset alushousut. Jalkoja sentään werhoaa wilttitöppöset ja käsiä rukkaset, mutta ilman lapasia. - Ei näytä kaweri edes wärisewän, hiki waan pinnalta waluu kowillakin pakkasilla; eikä luntakaan näytä selkään karttuwan kowallakaan pyryllä, pois wierii. Ihmisä kuuluu käywän katsomassa tätä ihmemiestä."


Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat 19.02.1910




Pikku-ilmoituksia
Salon Sanomat 19.02.1910




Sairaalahanke
Salon Sanomat 19.02.1910


"Salon seudun sairaalahanke
   Wiime jouluk. 16 pnä pidetyssä raastuwankokouksessa Salossa walittiin 5-jäseninen toimikunta johon kuuluwat piirilääkäri C.J.Waren puheenjohtajana, eläinlääkäri H.Jääskeläinen, opettaja J.R.Sainio, kauppias C.Selänne ja leipurimestari A.G.Helenius, laatimaan ehdotusta ja kustannusarwiota sairaalan rakentamista warten Saloon, sekä tiedustelemaan samalla, missä määrin Salon ympärillä olewat kunnat haluaisiwat hankkeeseen ottaa osaa. Toimikunta on nyttemmin kääntynyt kirjeitse asianomaisten kuntain esimiesten puoleen. Kirjeessä lausutaan m.m.
  "Harkittuamme Salon seudun tarwetta tawallisissa oloissa wastaawan noin 20 sairassijaa käsittäwän sairaalan, jaettuna käytännöllisistä syistä kahteen rakennukseen, joista isompi, käsittäwä 12 sairassijaa, olisi wakinainen sairaala, mutta pienempi, 8 sijaa käsittäwä, woitaisiin tarpeen waatiessa erottaa kulkutautisairaalaksi, olemme asiantuntijain kanssa laskeneet sellaisen laitoksen Saloon tai sen laidalle rakennettuna tulewan ulkohuoneineen ja laudotuksineen maksamaan noin 37,500 mk. ja siihen tarwittawan kaluston noin 8,500 mk. ja yhteensä siis n. 46,000 mk. eli noin 2,300 mk. sairassijaa kohden. Mitä tulee waltion awustukseen tällaisissa yrityksissä on niihin ennen noudatetun säännön mukaan waltiolta saatu kutakin sairassijaa kohden 75 mk. perustamiskustannuksiin ja saman werran wuotuista kannatusta, - wiime aikoina enemmänkin. Mutta nyttemmin on lääkintöhallitus ehdottanut waltioapua annettawaksi joka sairassijalle 150 mk. perustamiskustannuksiin ja 150 mk. wuotuista kannatusta sekä sen lisäksi kustannusarwiota wastaawan kuoletuslainan. Senaatti tosin ei ole tästä lääninhallituksen ehdotuksesta wielä päätöstä antanut, mutta epäilemättä woimme olettaa waltion tätä yleishyödyllistä hankettamme auttawan. Näin ollen siis pyydämme Teitä hywäntahtoisesti ensi tilasssa toimittamaan kuntakokouksen koolle: "keskustelemaan ja päättämään, haluaako kunta yhdessä Salon, Uskelan, Muurlan, Halikon, Angelniemen, Kiikalan, Kiskon, Suomusjärwen ja Perniön tai niiden tässä mainittujen kuntien kanssa, jotka siihen mahdollisesti suostuwat, osaaottaa Salon tienoolle yhteisesti rakennettawaan sairaalaan, ja jos se siihen suostuu, walitsemaan ja waltuuttamaan pari edustajaa yhdessä muiden kuntain edustajain kanssa Salossa tänä kewäänä pidettäwään kokoukseen asiaa lähemmin walmistelemaan ja päättämään."
  Saatuamme kunkin kunnan lainwoiman woittaneen päätöksen asiassa pyydämme saada heti kutsua tähän yhteistä hywää tarkottawaan yritykseen osaa ottawien kuntien edustajat koolle samassa lähemmin ilmotettawaan paikkaan ja aikaan."
  Kun kysymyksessä olewa sairaala yleensä tunnustetaan seudulla kipeän tarpeen waatimaksi, toiwotaan että kuntain wiranomaiset nyt puolestaan koettawat parhaansa mukaan jouduttaa asiaa kuntain käsiteltäwäksi ja että kunnat edustajilleen sitte antawat mahdollisimman laajan waltuuden, kokouksessaan asiaa edelleen ajaa, koska sittekin tulee paljo aikaa kulumaan, ennenkuin sellainen suuren arwoinen laitos on maakunnan walmiina käytettäwänä. "

Ei syntynyt sairaalaa Saloon tällä kertaa. Asia venyi ja venyi eri syistä. Meni kauan aikaa, ennenkuin sairaala tuli käyttöön. Vasta vuonna 1933 asiassa alkoi tapahtua: Salon kauppala lahjoitti Kuntainliitto Salon Seudun Sairaalalle Salon kartanon tonttimaasta maa-alueen ja rakennukset. 28 sairaansijaa käsittävä sairaala vihittiin käyttöön tammikuussa 1935. Sairaalan lääkäriksi oli valittu Turun lääninsairaalan alilääkäri lääk.lis. Olli Kärki.
(Tiedot kirjasta Päivi Ylimaa: SALON ALUESAIRAALA KUNTAINLIITTO 1935-1985)

Postikonttori
Salon Sanomat 26.02.1910


"Postikonttori pidetään auki:
Sunnuntai- ja juhlapäiwinä klo 9,00-10,30 a.p. ja klo 1,45-2,15 i.p.
Arkipäiwinä klo 9,00-2,15 päiw. (millä ajalla juna postien järjestettäessä konttori on suljettu 45 minuuttia) sekä klo 5,15-6.45 i.p.
Huom! Arwo- ja muut kirjoihin merkittäwät postilähetykset owat sisäänjätettäwät 1/2 tuntia ennen junan saapumista asemalle- ja maantiepostien lähtöä konttorista."

Tapaturma Halikossa
Salon Sanomat 26.02.1910


" - Tapaturma. Joensuun kartanon metsässä Halikossa joutui wiime lauantaina palstatilallinen Ylöstupa Kankareen kylästä tukkikuorman alle sillä seurauksella, että jalka katkesi. Ensi awun antoi piirilääkäri Waren, minkä jälestä loukkaantunut wietiin Turkuun, sairaalaan hoidettawaksi."

Uutisia
Salon Sanomat 05.03.1909


"- Salon juomawesi. Juomaweden wähyyden poistamiseksi on asianomainen komitea Salossa päättänyt kauppalan kokoukselle ehdottaa toisen wesisäiliön rakentamista eläintorille ja sen weden talteen ottamista warten, minkä moottori tuulen aikoina pumppuu n.k. Mököisten mäessä ja joka nykyään juoksee hukkaan. Samalla ehdotetaan moottoripumpun laajentamista.

- Kätilöt. Perttelin kunta on anonut toimenpidettä, että kunnalle edelleenkin myönnettäisiin 100 markan wuotuinen waltioapu kätilön palkkaamiseen."


Awoinna
Salon Sanomat 05.03.1909


"Muistilista.
Kansallispankki awoinna klo 10-2 päiw.
Uudenmaanpankki awoinna klo 10-4 päiw.
Salon kauppalan säästöpankki joka arkiperjantaisin klo 12-2 päiw.
Salon säästöpankki joka arkiperjantaisin klo 10-2 päiw.
SalonLukusali auki klo 9 a.p.-9 i.p.
Salon Puhelinasema auki klo 7 a.p.-10 i.p.
Pernioön säästöpankki auki jokaisena arkilauantaina klo 10-2 päiw."

Eipä olleet pankkien konttoreilla silloinkaan pitkät aukioloajat...


Salon köyhälistö



"Salon t.y:n näytelmäseura wietti hauskan illan wiime sunnuntaina omalla talollaan. Ohjelma oli hauska ja monipuolinen, m.m. esitettiin näytelmäkappale "Eläwiä kuwia", joka sujui jokseenkin hywin, jollemme ota lukuun että näyttelijät kuunteliwat kuiskaajaa enemmän silmillään kuin korwillaan. Toiwottavasti kappale esitetään uudestaan ja toiwomme, että pieni sali olisi ääriään myöten näytelmätaiteen ihailijoita.
Ensi sunnuntaina wiettää Salon kaakelityöntek.ammattiosasto hauskan iltaman hywällä ohjelmalla. Muun ohjelman muasta esitetään hauska laulunsekainen näytelmäkappale "Saimaan rannalla". Toiwomme, että Salon köyhälistö täyttää huoneen. "


Ilmoittamatta lainasi
Rauma 16.03.1909


"Se arwoisa henkilö, joka minulle ilmoittamatta lainasi hewoseni päästä kaupp. Nurmisen pihalla wiime lauantaina rautaisella warrella warustetun kriimun, olisi niin kohtelias ja toisi sen heti Nurmisen puotiin, sillä tarwitsen sitä itse.
Juho F. Saarinen"


Kauppaan harjaantunut
Uusi Aura 16.03.1909


"Palvelukseen otetaan
Kauppaan harjaantunut nuorukainen saa paikan maalla. Lähemmin
G.S.Löfgren, Halikko"


Elämiseen päin
Rauma 20.03.1909


"Kolmoset, kolme tyttöä synnytti eräs työmiehen waimo äskettäin Luwialla. Kuuluiwat kaikki olewan elämiseen päin. Onhan siinä waan äidillä käärimistä. Muuten kuuluu tapaus olewan ensimäinen laatuaan Luwialla."


10 pennillä annos
Rauma 20.03.1909





Wirkistäwä waikutus
Rauma 27.03.1909


"Sinappikylpyjä, joita etenkin Englannissa warsin yleisesti käytetään, on jo täällä Suomessakin ruwettu jonkunwerran käyttämään. Niimpä Hangossa, tuossa kylpyläkaupungissamme, on näitä sinappikylpyjä saatawissa. Sanotaan näiden kylpyjen tekewän aiwan erinomaisen wirkistäwän waikutuksen. Muuan englantilainen ammattilehti kirjoittaakin näistä kylwyistä, että "Colmariin Mustard" (sinappi) on kylwyissäkin warsin hyödyllinen ja arwokas. Pieni erä sinappia sekoitettuna weteen tekee kylwyn niin mieluisaksi ja wirkistäwäksi, ettei sitä woi käsittää se, joka ei ole sitä ennen koettanut. Sinapin ominaisuudet "reumatismin" ja "luusäryn" parantamisessa owat wanhastaan hywiksi tunnetut; urheilijat samoinkuin muutkin terweyttään hoitawat henkilöt Englannissa pitäwät sinappikylpyjä aiwan wälttämättöminä."