Takaisin ETUSIVULLE |
halikko.com -sivuston ylläpitäjän harrastuksiin kuuluu wanhojen sanoma- ja aikauslehtien selailu ja tälle sivulle on koottu wanhemmasta päästä uutisia, artikkeleita ja pikkuilmoituksia, kannattaa tutustua!Kotiseutuhistorian ystäville tiedoksi: Tällä sivulla olevat lehtileikkeet ovat vuosilta 1822-1869, Salon seudulla ei ollut vielä silloin "omaa" sanomalehteä ja täällä luettiin eniten turkulaisia lehtiä, ja niinpä tällä sivulla useimmat lehtileikkeet ovat lehdestä Sanomia Turusta.
Wanhat lehtiartikkelit ja muut vastaavat on usein painettu fraktuura-fontilla, eli sillä vanhanaikaisella koukeroisella tyylillä. Useampien toiveiden jälkeen koetan nyt yrittää muuttaa mahdollisimman paljon tämän sivun teksteistä helpommin luettavaan muotoon. |
 Salon Sillalla markkinat Turun Wiikko-Sanomat 20.04.1822  "Turun läänissä: Syys-markkinat Salon Sillalla Lokakuun 7:tenä päiwänä." Löytö Halikossa Turun Wiikko-Sanomat 28.09.1822 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Löytö. Halikon pitäjässä Karwalan kaksitaloisen kylän wieressä on kedon syrjässä miehen korkuinen hiekka- eli santa-kumpu, joka on warsin ymmyrkäinen ja epäilemätä ennen wanhuudessa ihmisiltä tehty. Kummun paikkaa kutsutaan puu-alhoksi, ja siitä on nykyisempinä aikoina wedetty santaa. Tätä tehdessänsä löysi tämän wuoden alussa Trakuuna Bohm kahden kyynärän sywyydestä saman kummun sisältä wanhan-aikaisen sota-kirween, joka niinkuin muutkin senkaltaiset wanhat sota aseet on hywin kortteria pitkä, sinisenharmaasta kiwestä tehty ja hywin sileäksi poleerattu. Sen keski-paikalla on reikä eli silmä, jossa on ollut warsi: yksi pää on pian kuin kalson eli nyrhin terä, toinen on wasaran muotoinen. — Löyttäissä oli tämä kirwes warsin ehjä, mutta sitten owat lapset sen katkasseet silmän kohdalta poikki. Nyt löytyy sama sotakirwes tallella Jahti-fouvin Carl Forsbergin tykönä, joka asuu maantien wieressä warsin lähellä Hantälän Kestkiewaria Halikossa. Wanhoina Pakanaisuuden aikoina haudattiin ja uhrattiin sellaisiin ihmisten tekemiin kumpuin, suinkin Ruotsin maalla. Haudattaissa pantiin myös kuolleen sota-aseet hauta-kumpuun." Wahingon walkia poltti Halikossa Oulun Wiikko-Sanomat 23.06.1832 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Wahingon walkia poltti 8 päiw. Huhti-kuusa, kummanki asukkaan huoneet Karwoisten Rusthollisa, Halikon pitäjäsä. Toiselta asukkaalta meni 23, toiselta 22 huonetta, isoin osa heijän löysästäkin omaisuudesta, ja ruoka-wärkeistä ja muutamia eläimiä." Tammi-kuusa Oulun Wiikko-Sanomat 16.04.1836  "Pappis-säädystä kuoli, Tammi-kuusa: Halikon Emä-kirkon Kappalainen, Johan Fredric Borenius" Poisi-myyvään Suomi no 43 19.11.1847 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! Jouduin oikein tarkistamaan oliko julkaisupäivä oikein, kun tuossa puhutaan MOALISKUUSTA. Kyllä oli oikein, samassa lehdessä puhutaan myös huhtikuun ja toukokuun tapahtumista.. Perijän hakua Suomi no 28 28.10.1848 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! Salon Kauppapaikka sai jonkun luvan Sanomia Turusta 22.03.1853  "— Salon Kauppapaikka Uskelan pitäjässä on armossa saanut luwan myydäksensä Suomessa walmistettuja kauppatawaroita, ja sellaisia ulkomaalaisia tawaroita, joita myyjät itse owat Suomessa ostaneet, sillä ehdolla toki, ettei sellaista kauppaa saada kuin kahdessa taikka kolmessa puodissa käytettää." Ymmärsitkö?, minä en.. Salon kauppalassa tulipalo Suometar 20.07.1855  " — Uskelasta heinäk. 9 p. Kowa kuiwuus kestää kestämistänsä. Suwilaihot owat huonoja, mutta rukiit jotensakin hywissä woimissa. — Wiimeis keskiwiikkona (4 p.) oli Salon kauppalassa tulipalo joka wei puhtaaksi neljä taloa. Tuli rupesi warhain aamulla, kello 1 ja 2 wälillä, kauppamiehen Lönnbergin leiwintuwasta, jossa oli pesowaatteita haudottu. Eräs suutari joka oli lewolla kamarissa mainitun tuwan perässä, äkkäsi ensiksi waaran ja pääsi ulos akkunasta, ja auttoi samoin tein ulos samasta kamarista wähäisen tytön; samaan aikaan tuli myös kalamiehiä, jotka oliwat suitsewan sawun nähneet. Ihmiset herätettiin ja pääsivät kaikki hengissä, waikka muutamille ei jäänyt paljo muuta kun yö-waatteet ja mitä unentohduksissa kerkisiwät hartioillensa heittämään. Kolmessa hetkessä oli tuli tehnyt työnsä. Ettei se lawiammalle lewinnyt, on sekä ilahuttawa että ihmeteltäwä asia, joka onnistui Jumalan armosta, yön täydellisestä tuulettomuudesta ja sammutuswäen kiitettäwästä toimesta ja ahkeruudesta; wiheriöitsewät kaswutarhat oliwat kanssa nyt niinkuin ainakin sangen hyödylliset. Wahinko on kuitenkin aiwan tuntuwa, koska katsomme sitä kauppalan wähäisyyden suhteen. Kauppamies Lönnberg laskee häwinneensä noin 7 ja 8 tuhannen hopia-ruplan paikoille, satulamaakari Renwall 1000:n, leipoja Forström 800:n ja leipoja Lindholm 500:n hop. ruplan arwon. Kauppalamme kunniaksi sopii mainita että kauppamies Lönnberg, joka niin kowan kohtauksen kärsei, ei ollenkaan ole sen tähden nuriin käynyt, niinkuin kanpungeissa tawallisesti tapahtuu, waan kohta awannut kauppapuotinsa uudesta toisessa talossansa. Ne toiset isännät, jotka wähemmän kadottiwat, kärseiwät kuitenkin kowemman wahingon, koska heiltä meni melkein kaikki mitä heillä oli. U.W." Huhtikuun 28 p. Suometar 09.05.1856  "— Perttelistä Huhtituun 28 p. — Menneenä wuonna Syyskuun 6:n päiwänä oli lapsia leikittelemässä eräässä hieta-kuopassa, joka on Tattulan kylässä. Kuopan syrjä kukistui ja yksi parin wuoden wanha tyttönen jäi hiedan alle, ja kuoli ennen kun apu saatiin. Tämä oli kyllä surkia tapaturma; mutta wielä surkiampi tapahtui nykysin Salon kauppalassa, tämän kuun 22:na päiwänä. Siellä kun kaiwettiin perustuksia uudelle olut-wapriikille, jota par-aikaa rakennetaan, wierisi maa työmiesten päälle. Sanotaan: "kyllä maalla wiisaita ollaan, kun merellä wahinko tulee," ja niin lieneekin usein asia; mutta kuitenkin sopinee mainita että niiden miesten, jotka jäiwät näkemään työkumppaniensa onnettomuutta, olisi pitänyt kohta huutaman apuun ihmisiä niin paljo kuin suinkin. Olisi pitänyt niin monta kättä ja niin monta lapiota, kuin kauppalassa löytyi, kiiruusti saatettaman liikkeelle, eikä helpotettaman ennen kun miehet mullan alta olisi saatu ylös. Kuinka aputoimet käwiwät, en ollut itse näkemässä, mutta sanotaan jääneitten miesten kyllä kaiwaneen, minkä werran jaksoiwat — sitten wäsyttyänsä menneen päimälliselle, jolle oliwat juur hankkineet koska turmio tuli; päästyänsä ruuwalta taas jatkaneen työtä, siksi että saiwat kaikki onnettomat kumppaninsa ajattomasta haudasta päiwän walkeuteen. Wiisi miestä saatiin kuollunna, kuudes wähissä hengin, sen leuwat owat rutistuneet rikki. Tapaus itsessänsä oli kauhia ja surettawa; lisiksi tulee wielä se asia, että ne mies-wainajat owat suuresti kaiwattawia. Yksi niistä oli wanhain wanhempainsa ainoa maallinen tuki, toinen ison lapsi-joukon, kolmas sairaan waimon, jonka lääkkeitä hankkiaksensa olikin mennyt mainittuun kaiwaus-työhön. A.W." Palkkana jyviä Sanomia Turusta 22.7.1856 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! " Haettawana lukkarin ja urkunistin yhteinen wirka Halikon emäkirkolla 150 päiwän kuluessa kesäk. 30 päiwästä (wuotinen palkka noin 22 tynnyriä jywiä)." Torni emäkirkon päähän Sanomia Turusta 01.12.1857 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Ilmoituksia. Tulewana kesänä on rakennettava harmaasta kiwestä torni Uskelan emäkirkon päähän ja tarwitaan tähän työhön kelvollinen mestari, sentähden kehoitetaan taitawia miehiä, kutka halunnewat mainittua rakentamista haltuunsa ottaa, tarjoumaan siinä pitäjänkokouksessa, joka tämän asian wuoksi pidetään äsken sanotussa kirkossa sunnuntaina tulewan joulukuun 6 päivänä warustettuina takauksella työn oiwallisesta täyttämisessä. Tornin kuwa eli piirustus ja kustannuksen esittely nousewa 8000 hopiaruplaan, saadaan edeltäpäin nähdä Salon kappalaistalossa. Uskelasta 20 p. Marraskuuta 1857. E. J. Saren, Kirkkoherra." Klasipruukista Suometar 24.07.1857 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "— Perttelistä heinäkuun 13 p. .......... .......... .......... .......... .......... .......... Tässä kun olen maininnut klasipruukkia, sopii yksin tein ilmoittaa nyt par'aikaa tehtäwän semmoista upiuudesta kappelin metsäisimpään paikkaan, nimittäin Kraatalan (eli Skradarlan) kylän takamaalle, jonka lähille sattuu Halikonkin ja Marttilan pitäjäin metsiä. Tämän Iloniemi-nimisen klasipruukin lasketaan ehtiwän warsin walmiiksi ennen joulua, käymään kahdella uunilla; perustaja on yhdyskunta Fahler ja kumppanit. Ingerin klasipruukki, kappelikunnan keskupaikalla, on ollut muutamia kymmmeniä wuosia käymässä, mutta nyt kylmillä jo kolmatta wuotta, ja luullaan ettei siinä kukaties koskaan enää suurin puhalleta, halkoin kalleuden tähden. Muita teos-laitoksia on: Juwankosken paperipruukki, elättäwä 76 henkeä, ja kaksi sahaa. Ratas-myllyjä on useoita, mutta kaikki waan talontarpeen myllyjä; wasta nyt haetaan yhtä tullille. — Seurakunnan pohjois puolelle, Kuusjoen kulmalle, tulee uusi kirkkokunta. Siellä on jo melkein kolmekymmentä ajastaitaa ollut saarnahuone, jossa ensimältä pidettiin kirkonmenoja 8-9 kertaa wuoteensa, mutta nyt wiimeiseltä harwoin, ei kaikin wuosin kertaakaan. Mainitun Kuusjoen talolliset pyysiwät pitäjän apulaista heidän kulmallensa asumaan, ja pitämään ”siellä joka kolmantena pyhänä kirkonmenot, josta lupasivat hänelle asunto-huoneet ja palkan lisiä; tähän pyyntöön saiwat keisarillisen Senaatin suostumuksen, wiimeis huhtikuun 3 päiwänä, kuitenkin sillä ehdolla, että wasta sitten saawat pappinsa, koska ensin owat laittaneet kirkollensa kellot, hautausmaan ja mitä muuta puuttuu, niin myös tehneet täyteen reidaan luvatut huoneet. Kaupungista, joka on määrätty Uskelaan, emme tiedä wielä sen enempää; tuleeko se Salon kauppalan sialle taikka toiseen paikkaan, siitä ei ole mitään kuulumut. Kauppala on wanhallansa, taikka, paremmin sanoen, uudistumassa: kauppa, työt ja toimet owat wilkkaat ja wilkkaammat kun ennen. Meriläinen eli "kerimanni" (niinkuin täällä sanotaan) on alinomaa rannassa kala-paatteinensa ja yli-maalainen ratoo ehtimiseen kaupalle. Ja tänä suwena toiwotaan höyrylaiwankin rupeewan kulkemaan Salon ja Turun wäliä; toisinansa on sen määrä käydä Helsingissäkin. Iso oluen-keittola, jonka pää-kattila tulee wetämään 1200 kannua, on tekeillä Salossa; siitä luwataan jo jouluksi juomaa saada, Bäjeristä on hangittu paniamestari. — Kauppamies Lönnberg, jonka talo meni tuhille nyt kaksi ajastaikaa sitten, sai wiimeis kewännä, uuden ja uljaan talonsa walmiiksi, jossa nyt on entistä parempi ja someliaampi kauppa-puoti, kaunis sekä päältä katsoen että sisällyksen puolesta. Tässä myytäwistä sopii erittäin mainita Tampereen pumpuliteoksia, Nuottajärven klasikaluja ja Jokioisten werkoja, Toinen kauppa-puoti, joka on wanhin Salossa, on saanut uuden isännän, waikka se luullakseni wieläkin pitää entistä tunnettua nimeänjä: Fabrell. Kolmas (Bedman) on warsin uusi, wasta pari wuotta ollut. Kaikissa käy kauppa hywin." Weitakkalan kartanossa Suometar 06.11.1857  " Salon markkinoilla, tämän kuun 6—8 päiwinä, maksoi ruis-tynnyri 6 ja 6½ rupl.; silakka-tynnyri 40 kappaa rukiita taikka rahassa 8 rupl. ja yhdeksättä; pellawa-leiwiskä 1½ rupl.; hamppu-leiwiskä 1 rupl. Weitakkalan kartanossa, joka on Uskelan emäkirkon lääniä, on jo useampia wuosia ruokittu sikoja tawallisilla seinä-sammalilla, joita talwisaikana ensin waletaan lämpymällä wedellä ja sitten priskotetaan wähä jauhoja päälle. Tämä helppo sikain ruokkimisen muoto ei suinkaan ole wielä lewinnyt maassa niin lawialle, kun se ansaitsisi, ja sentähden ilmoitan tätä kaikille talonwiljeliöille, neuwoen niitä, jotka tahtowat asiasta tarkempaa tietoa, kysymään sitä mainitun kartanon isännältä, herra konsuli Lundströmiltä. A. B." Ilmoituksia Sanomia Turusta 01.12.1857
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Ilmoituksia. Tulewana kesänä on rakennettava harmaasta kiwestä torni Uskelan emäkirkon päähän ja tarwitaan tähän työhön kelwollinen mestari, sentähden kehoitetaan taitawia miehiä, kutka halunnewat mainittua rakentamista haltuunsa ottaa, tarjoumaan siinä pitäjänkokouksessa, joka tämän asian wuoksi pidetään äsken sanotussa kirkossa sunnuntaina tulewan joulukuun 6 päiwänä warustettuina takauksella työn oiwallisesta täyttämisestä. Tornin kuwa eli piirustus ja kustannuksen esittelo nousewa 8000 hopiaruplaan, saadaan edeltäpäin nähdä Salon kappalaistalossa. Uskelasta 20 p. Marraskuuta 1857. E. J. Saren, Kirkkoherra. " Haettawana wirka Sanomia Turusta 26.01.1858 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Haettawana Suntion wirka Halikon emäkirkolla kolmen kuukauden kuluttua tammikuun 1 p:stä pitäjän kirkkoherran tykönä." Salon uusi kaupunki Sanomia Turusta 30.03.1858 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Moision yksinäisestä talosta, joka on Uskelan pitäjässä noin suomen wirstan päässä Salon sillasta ylöspäin jokea pitkin, on kruunu ostanut puolikkaan ja määrännyt kaupungin alaksi. Tähän siis tulee rakenettawaksi Salon uusi kaupunki. Paikan soweljaisuudesta taikka sopimattomuudesta ei siis enää ole puhumista, sillä asia on jo päätetty." Ainakaan tässä vaiheessa Salon uudesta kaupungista ei ole löytynyt lisätietoja.. Arpapidot Sanomia Turusta 25.1.1859  " 1808 wuoden sotamiesten hywäksi oli kreiwinna M.Armfelt Halikon pitäjästä Joensuun kartanosta walmistanut arpapidot, joiden tulot tekiwät 100 ruplan paikoilla." Huutokaupalla Sanomia Turusta 25.05.1860 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! " — Julkisella huutokaupalla myydään maanantaina heinäkuun 2:sena päiwänä, kello 11 edellä puolen päiwän, Keskitalon puoli perintörustholli Talolan kylässä Halikon pitäjässä, puolen manttaalin suuruudesta, jossa wuosittain kylvetään 6 tynnyriä rukiita, 1 tynnyri ohria, 6 tynnyriä kauroja, joka tawallisesti antaa wuosittain 40 tynnyriä rukiita, 20 aamia heiniä, ja aukumentit maksawat päälle talon ulostekojen; metsä on kohtuullinen talon tarpeeksi ja kohtuullinen karjan-laidun; talo on hywin rakettu ja tilukset owat täydessä woimassa; omistuksen wastaan-otto saapi tapahtua 1 päivä ensin tulewata marraskuuta, ja ostajalla pitää oleman takaukset että puoli kauppasummasta pitää omistuksen wastaanottaissa maksettaman ja toinen puoli saapi jäädä sisälle intekninkiä ja wiittä prosenttia kaswoa wastaan, joka tämän kautta halullisille ostajille ilmoitetaan. Halikosta 15 p. toukokuuta 1860. Rusthollari Juha Juhaninpoika Piintilä, Förmyntäri." Kaupungin asettamisesta Salon sillan korwaan saa jäädä toistaseksi Sanomia Turusta 23.11.1860  " Salon kauppilan kaupanteosta ja käsitöistä määrää armollinen Kuulutus lokakuun 24 p. että mitä armollinen asetus syyskuun 7 p. 1856 säätää kaupungin asettamisesta Salon sillan korwaan saa jäädä toistaseksi, mutta sen siaan on armossa suotu: 1) että mainitussa Salon kauppilassa Joensuun kartanon tiluksilla hywän: maineiset ihmiset, jotka taitawat näyttää todistuksia kirjoituksen, luwunlaskun ja kauppakirjan pitämisen taidosta ja mainitun kartanon haltialta owat wuoronneet kauppapaikan, saawat siellä tehdä kauppaa sekä oman maan tawaroilla että semmoisilla ulkomaan tawaroilla, joita he maassa owat ostaneet, sillä ehdolla että maksawat määrätyn wuotisen makson kauppilan kassaan; 2) käsityöläiset, tehdasteliat ja keinomiehet, jotka mainitun kartanon isännältä saawat asun-paikan, saawat wapauden, ammatti: asetusten ja muiden sääntöjen estämättä, tehdä ja toimittaa elinkeinojansa yksinänsä taikka palkattuin työntekiäin kanssa, kun waan kauppilalle maksawat elinkeino-makson; 3) maan asukkaat saawat kauppilassa myydä ja ostaa semmoisia tawaroita, jotka asetusten jälkeen kuuluwat maankauppaan." Tuossa edellä ylempänä 30.03.1858 kirjoitti lehti Salon uudesta kaupungista, tässä oli nyt jatkoa uutiseen muutama vuosi myöhemmin.. "Piritan" markkinat Sanomia Turusta 18.10.1861 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Salon kauppilasta lokakuun 14 p. Niin kutsutut ”Piritan” markkinat, joita tawallisesti kestää kolme päiwää, pidettiin täällä tämän kuun 7, 8 ja 9 päiwinä. Pääkauppa näillä markkinoila on silakkain ja eläinten kauppa. Silakoita, joita maakansa täällä enimmästi wiljalla waihettelee, oli enemmän kuin muutamina edellisinä wuosina ja maksettiin ensimäisinä päiwinä tynnyri 18 ja 26 kappaa rukiita silakka-tynnyriltä, mutta lopulla saatiin jo tynnyri tynnyriltä ja rahassa 6 ruplalla. Eläinten hinta oli keskinkertainen, hywä härkä maksoi 30 ja lehmä 20 ruplaa. Hewoisia oli niinkuin tawallisesti näillä markkinoilla wähä ja huonoja. Wiljaa oli myös wähän; rukiista, jota meriläiset erinomattain etseiwät maksettiin 6: ja 6: 50. Turun kauppamiehiä, jotka sitä warten rakennetuissa ”katu-puodeissa” markkina-aikana kaupitsewat tawaroitansa oli nyt ainoastansa 6; mutta oliko heitä wähemmän kuin ennen, olipa pienenkaupan tekiöitä elikkä niin kutsutuita monkeli-ämmiä enemmän; seipäistä tehdyissä olkikatolla warustetuissa kojuissa, joita kauppalan asujamet markkina-ajaksi huoneittensa nojalle rakentelawat, teki 73 kauppaa; ämmiä, jotka istuen arkkunsa wieressä tarjoiwat tawaroitansa, oli ehkä sama luku. Käsityöläisiä muista kaupungeista oli tullut: nahkureita 25, leipureita 10, hopiaseppiä ja satulantekiöitä 8, läkkiseppiä 7, kirjannijojia 5, turkkinahkureita, waskiseppiä ja warwareita 3, ruukku-, hansikka- ja karttamaakareita fekä waskenwalajita 2, köydentekiöitä ja sokerileipureita 1. Ilman näitä oli omenien ja muitten ryytimaan kaswujen sekä kahwin, oluen ja sahdin kaupitsioita joka nurkassa ja tien wieressä, kussa markkinakansan sowei liikkua. Matkustawia ”komelianttereita” näytteliwät neljässä talossa ihmeitänsä, sekä yllyttiwät järjettömäin luontokappalten rääkkäämiselläkin yleisön raakuutta ja armahtamattomuutta eläimiä kohtaan. Lukemattomia ulkomaan ”pelilootan” soittajita oli kokoontunut, alituisella winkuttamisellansa koetellen ihmisten kärsiwällisyyttä ja anteliaisuutta. Olispa mielestäni jo aika näitä ulkomaan laiskureita, jotka ikäänkuin kerjäten aikansa wiettäwät, kieltää maakunnassa kulkemasta, koska kuitenkin kaikenkaltainen kerjääminen oman maammekin asujamilta on kieletty. Rawinnon pitäjöitä elikkä ”krouwareita” oli Turusta 3 ja kaksi kauppalan asujamista pitiwät luwallista krouwia, jonkun Turun krouwarin oikeuksilla; näissä paikkakunnissa oli kansan liikunto ja rähinä suurin. Montako oli luwatointa eli salaa krouwia, en saata sanoa, mutta sanotaan niitäkin, kruununmiesten tarkkaa katselemista ja waarinpitoa wälttämällä olleen, koska niitä joku keksittiinkin ja olen kuullut yhden, johon ruununmiesten tie ei sopinut, myyneen 50 kannua wiinaa; liekö tosi, en tiedä. Mutta eihän niitäkään tarwinnut etsiä, olipa maantien wieressä rattailla ja muutamassa awoimessa majassa suuret tynnyrit, joiden hanat alati oliwat liikkeellä ja joittenka ympäristöllä suloinen wiinan löyhkä kokosi paljon janoowaisia, potulla warustettuja markkinamiehiä. Olipa julkisia porttojakin täällä harjoittamassa ilettäwää keinoansa. Tainkaltaisten markkinoitten maakunnassa lewittäwän säädyttömyyttä, irstaisuutta, juopumuutta ja muuta pahennusta on jokaiselta huokeasti käsitettävä asia, enkä tiedäkkään niitten ketään hyödyttäwän, ellei krouwareita ja markkina-paikan maaomistajata, jolle näistä paras tulo lienee, sillä jokaisesta katupuodista, jossa markkina-aikana kauppaa tehdään, maksetaan weroa 5 r. 15 kop., kauppa-kuormasta ja arkusta maantien wieressä rupla, silakka-tynnyriltä 4 naulaa silakoita j. n. e,; sanotaan silakkaweron tänäkin wuonna tehneen 12 tynnyriä. Suuret tappelukset, joista nämät markkinat muinais aiwoista owat maakunnassa mainittawat, omat jo wähentyneet wähentymistänsä, mutta eipä niitä nytkään puuttunut; eräässä rawintolassa hakkasi ensimäis markkina-päiwänä toinen mies toista puukolla päähän; puukkomies ”pistettiin tästä putkaan”; täällä markkinoita wiettäissään tuli kaiketi aika pitkäksi, waikka sanottiin hänellä siellä kumppanikin olleen; päästäksensä pois arwellaan hänen sytyttäneen tulen putkan lakehen; putka paloi tuhwaksi, mutta koska oli joki lähelle ja wäkeä paljon, saatiinpa tuli estetyksi syttymästä likinäisiin huoneisiin. Köyhä puuseppä, joka asui samassa huone-riwissä, kussa putka oli, tuli huoneettomaksi ja alastomaksi. — Jokainen isänmaan parasta harrastawa ei taida muuta kuin toiwoa, että nämät markkinat, jotka owat warsin hyödyttömät ja tarpeettomat, waan kaiken turmelluksen ja pahuuden pesä, kuta pikemmin sitä parempi kielletäisiin ja estetäisiin. Salolainen. " Hupimatka höyrylaiwalla Sanomia Turusta 01.11.1861  "Höyrylaiwa Thekla kulkee marraskuussa tänä w. Uudenkaupungin, Naantalin ja Turun sekä Salon-kauppilan wäliä ja lähtee: 2 p. Turusta Saloon kello 8 epp. 3 p. Hupimatka Salosta Angelniemen kirkolle. 4 p. Salosta Turkuun kello 8 epp. Jos sopiwaa ilmaa on, lähtee alus wielä tiistaina marraskuun 5 p, Uuteenkaupunkiin ja sieltä takaisin 6 päiwänä Turkuun, jonka jälkeen höyryalus lakautetaan kulkemasta. Likemmän tiedon antaa kapteini laiwassa." Sanomain toimittajille Sanomia Turusta 13.12.1861  " (Lähetetty.) Muutama sana kunnioitettawille sanomain toimittajille. Nykyisinä wuosina on paljon suomenkielisiä sanomia ilmaantunut suomen kielen harrastawaisille luettawaksi, josta on niiden toimittajille kiitos mainittawa. Waan yleisesti on niissä se tapa että waikka lehti itsestänsä on lawia, niin on sentään niin wähä niissä lukemista. Eiköhän siis sopisi niitä painattaa enempi syrjään asti sekä myöskin tihummalla präntillä, niin tosin ilawuttasi se enemmän lukioita kuin nykyiset lewiät syrjät sanomissa. — Salon kauppalasta 30 p. marraskuussa 1861. Edwart Gustanpoika. Toim. muist. Ei 50 kopekalla kannattane antaa enempää ja tihumpaa pränttiä kuin lehdessämme on ollut." Kyläkoulusta Sanomia Turusta 03.01.1862  "Halikosta joulukuun 18 p. 1861. Kyläkoulu on nyt meilläkin alkuun saatu, waikka muutamat sitä wastaankin oliwat. Opettaja saa wuotiseksi palkaksensa 20 tynnyriä rukiita, jotka otetaan yhteisestä pitäjän-makasiinista. Koulu-kassaan maksetaan jokaiselta koulua käywältä lapselta, nimittäin 10 kopekkaa wiikkoossa niiltä jotka kirjoittawat, ja 5 kopekkaa wiikkoossa niiltä jotka opetetaan luwun harjoitukseen. Tämä on tullut meidän -prowastimme toimesta. — Wuoden tulo oli jotenkin huono, sillä muutamissa paikoin, jossa mennä wuonna tuli 100 tynnyriä rukiita, tuli tänä wuonna 40 eli 50 tynnyriä. Kewä-kylwö oli keskinkertainen, mutta perunoita tuli jotenkin runsaasti, mutta mitäs tästä ilosta, kuin niissä on ruwennut liikkumaan se paha mätänemisen wika, sillä muutamissa paikoin on menneet kaikki tyhjäksi. K. S. A. Nuorukainen Halikossa." Salon Oluttehtaan olutta Sanomia Turusta 28.02.1862  " Salon Oluttehtaan panemaa olutta myydään tehtaassa: Bäijerin olutta 6 kop. joukottain wähintänsäkin 25 pottia. Ruotsin olutta 4½ kop. joukottain wähint. 25 pottia " " 5 kop. potittain täkäläisestä olujuottolasta entis. Frenetellin talossa Bäijerin olutta 8 kop. potittain täkäläisestä olujuottolasta entis. Frenetellin talossa Oluttilauksia toimitetaan 5 ja 6 penikulman ympäristölle, jos koko kuorma, 300 pottia pyydetään: Bäijerin olutta 7 kop. Ruotsin olutta 5 kop. " Lewiät kaaret hamein alla Sanomia Turusta 21.03.1862 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! " Salon kauppalasta maaliskuun 3 p. Wiinaa täällä löytyy joka nurkassa, eikä lopukkaan, sillä salakrouwarit owat meidän opettajamme, wiina meidän sielumme wäkewyys, ja waikka kruunun palweliat sitä kaikilla woimillansa koettawat häwittää, niin yhtä hywin se menestyy, eikä heidän salaiset pesänsä wielä nyt ole löytty. Katseles matkamies noita matalia huone-rytiköitä, joita täällä usiampia on; niissä myydään wiinaa, niitä paikkoja etsiwät Salon nuoret miehet, ne owat heidän lohdulliset lääkehuoneensa. Kuins joskus reisaat sunnuntaina, niin kuulteles pilan wuoksi, kuinka juhlan kunniaksi, lepopäiwän pyhittämiseksi nuoret miehet yhdistäwät hurraan huutonsa, mutta Herran temppeli seisoo pyhäpäiwät warsin tyhjänä. Ei täällä auta siwistyksestä niin kauwan puhumaan, kuin tätä elämää kestää. Mutta naiset Salon piikat minä luulen joksikin siwistyneiksi, sillä ompa heillä asiaa tansseihin, on heillä waatteet monen-mutkaset niinkuin kalan-pyydykset, he käywät wisusti, astelewat pieniä lyhyjä askeleita, joka ei koskaan merkitse tuimuutta, mutta on heillä ilman näitä wielä yksi jotas et suinkaan taida arwata. No mikä se ollenkaan enää mahtaa ollakaan, kysynet. Se on Frinuliini. Tämä taiwaan lahja saatiin tänne miimeis suwena; kun yksi ensin sai, niin eipä kauwan kestänyt ennen kuin joka ainoalla oli semmoiset pöykittimet, ettei kolmea laitaan mahdu maantiellä rinnatusten käymään. Minäkin yksinkertanen aiwoin naida jonkun Salon tytöistä, mutta kuin minä näin nämät lewiät kaaret hamein alla, ajattelin ettei tämmöinen mahdu pieneen huoneesenkaan, niin jätin aikomukseni ja päätin etten ikänä tahdo naida sitä, joka pöykittimiä kantaa. Kalle." Wiinaa joka nurkassa Sanomia Turusta 11.04.1862 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Salon kauppalasta maaliskuun 31 p. Näitten sanomain 12 n:ssa kirjoittaa Kalle niminen täällä löytywän wiinaa joka nurkassa ja sala-krouweja joka matalassa huone-rytikässä, mutta waikka walitettawasti näitä salaisia pahennuksen ja turmeluksen pesiä täällä wielä löytyykin, ompa kuitenkin ilolla mainittawa niiten nykyisinä aikoina wähentyneen eikä lisääntyneen. Mutta onko krouwaaminen kauppalassa wähentynyt, sitä enemmän owat talolliset ja tölliläiset sen ympäristöllä ruwenneet tätä keinoa harjoittelemaan. Ennen poltto-aikaa, koska wiina oli wähissä, oli täällä warsin hiljainen ja rauhallinen meno, mutta koska rupesi pränneissä tiukkumaan, jopa rupesi kohta erinomattain pyhä-päiwinä kylissä ja kujissa kuulumaan tawallinen luihkaaminen ja riekuminen. Nyt koska sitä taas on yltäkyllin, nautitaan sitä runsaammalla mitalla. Tästä on myös seurannut kauhistawia töitä, jotka owat kauppalaa lähimmissä kylissä aiwan nykyisin tapahtuneet. Eräs lampuoti, joka sanotaan jo kauwan aikaa suojelleen toisten palkollisia, heitä juottaneen ja monessa tappeluksessa heidän kanssansa olleen, joutui wihdoin tappelukseen oman trenkinsä kanssa, joka petkeleellä häneltä kiskoi pää-nahan; lääkäri umpeli pää-nahan taas kiini ja mies sanotaan wielä eläwän. Toisessa kyläskä hakkasi toinen trenki puukon toisen niskasta sisälle; eikä tästäkän henki lähtenyt. Mutta kauhistawin työ tapahtui Pappisten, myös lähellä kauppalaa olemassa, kylässä. (Tässä seuraa kertomus samasta kahden miehen murhasta, joka jo wiimis numerossamme Uskelasta julkaistiin.) Paitsi näitä on erinäisiä wähäisempiä tappeluksia siellä ja täällä tapahtunut, joista sattusin näkemäänkin yhden, kussa mies-joukko sydän-päiwällä, pitkän ajan seipäillä otteliwat walta-tiellä; tästä pääsimät kuitenfin kaikki hengissä, mutta wammata ei suinkaan kaikki pääsneet. Tästä näkyy yhteisen elämän täällä olewan huonolla kannalla, sitä todistaa wielä sekin, että syntyneistä seurakunnassa joka neljäs lapsi tawallisesti on äpärä. Joku ihmettelee mistä tainkaltainen säädyttömyys täällä on alkunsakaan saanut? Muuta syytä siihen en tiedä, kun joka wuotiset markkinat kauppalassa ja alituiset, yötiset tansit kyläkunnissa. Näillä markkinoilla, joihin tawallisesti Turusta ja muista paikkakunnista kokoontuu kaikenkaltaista hylky-kansaa, oppii nuoriso jo warhain juopumuutta, haureutta, irstaisuutta ja muuta pahuutta, enkä tiedäkkään mitään muuta hyötyä niistä, kuin mitä markkina- paikan maan-omistajalle on rahan tuloa. Samaten näkewät nuoriso ja lapsetkin niissä alituisissa tanseissa juopumuutta ja säädyttömyyttä julkisesti harjoitettawan, josta sitten ottawat esimerkin. Siwistyksestä ei täällä siis ole toiwoakaan ennenkuin markkinat ja yötiset tanwit elikä ”leikit” warsin kieletään, ja kyläkouluja, joita ei täällä wielä ensinkään ole, saatetaan toimeen. Olispa wielä sekin tarpeellinen asia, että asetettaisiin tänne asumaan joku järjestystä rakastama kruununmies, jonka hallussa erittäin olisi kauppala ja sen lähistö, sillä kun täällä on melkein koko wuoden pituudessa suurempi kansan liikunto, kuin monessa wähäisessä kaupungissa, tapahtuu täällä usein asioita ja wehteitä, jotka tarwitsewat kruununmiehen ratkaisemista. Nimismiehellä, jonka hallussa on kaksi isoa pitäjää, on niin monta muuta wiran toimitusta, että hänen on mahdotointa alati olla kauppalassa järjestystä jakamassa. Salolainen. " Laulajaiset Sanomia Turusta 25.04.1862  "Ilmoituksia. Lainakirjaston hywäksi antaa neli-ääninen laulajisto laulajaiset Salon kauppalassa sunnuntaina huhtikuun 27 p. 1862 kello 6 jpp." Tällaisia ilmoituksia olen ennenkin kohdannut: Tapahtuman päivämäärä on kelloaikoineen, mutta missä tilaisuus järjestetään, sitä ei kerrota! Herroillakin se paha tapa Sanomia Turusta 16.05.1862  " Salon kauppalasta. Täällä on herroillakin se paha tapa että sitä warten pitäwät wiinaa takanansa että kaupita sitä palkollisillensa palkan päälle, niin ettei palkolliselle wuoden päähän päästyänsä jää monta kopekkaa otsansa hiestä. Tämä on häpiä kuulla että isäntä palkollisensa häwiöksi tarjoo wiinaa kotona, waikka hänen tulis kieltää heitä krouwissakin käymästä. Onkos tämä siiwollisuutta? Kauppiaat täälä myös wärjääwät wiinansa punaiseksi ja sitte muuttawat nimenki rommiksi, mutta minä kysyn teiltä, kuin te nimen ja wäärin taidatte muuttaa, miks'ette myös muuta sen hintaa? Kalle." Susia kirkon ja pappilan wälillä Sanomia Turusta 23.05.1862  "Halikosta huhtikuun 22 p. Tänä talwena seurakuntamme urkuin soittaja kirkon ja pappilan wälillä kohtasi 5 sutta, jotka lähestyiwät hänen rekeänsä. Pääsi kuitenki tuskalla pappilaan, josta sai ampu-koneella warustetun miehen turwaksensa ja niin tawoin wältti waaran. — Märyn kylässä oli isä ja poika tehneet susi-kuopan; eräänä yönä sai sekä isä että poika kuopastansa suden. — Waskion kulmalla ampui Ruuhikosken Simolan poika koiran awulla myöskin tänä talwena kolme ilwes-sutta ja muutaman näädän. — Wieläpä löytyy pitäjässämme mies, joka eläissänsä lähes kaksi sataa kettua on pyssyllä tappanut ja myöskin tänä talwena kuusi päiwiltä päästänyt. Saipa sama mies eräänä talwena kummallisella tawalla ketun, jota en saata mainitsematta jättää. Lähellä asuntoansa oli hän toimittanut haaskan, jolla hän wierastansa rawitsi ja paukauksella ilahutti. Eräänä yönä oli lunta tullut, josta hän aamulla hawaitsi ketun käyneen haaskalla. Nyt alkoi hän ketun jälkiä noudattaa. Tultuansa erään heinäladon tykö, hawaitsi hän että kettu oli mennyt ladon alle, johon oli työläs ampua. Hän tukki läwen, josta kettu oli sisälle mennyt ja katsoi myös ettei muita läpiä löytynyt. Läksi sitte kotio poikaansa awuksi hakemaan, sillä lato oli heiniä joksikin täynnä. Heinät pois saatua siltä kohdalta, jossa kettu lepäsi että permanto-parsi irti saatiin, käski isä pojan nostaa kettua hännästä näkywiin. Samassa pamautti isä kettua päähän. Fredrik." Oikeus pitää kirjakauppaa Sanomia Turusta 30.01.1863  " Kirjakaupan-oikeus. Keis. senaati on alamaisuudessa tehdyn anomuksen suhteen wiimeis joulukuun 16 p. antanut kirjakauppioille A.W. Edgrenille ja J.E. Reuterille oikeuden Salon kauppalassa pitää kirjakauppaa." Halikon kirkon tykönä v.1863 Sanomia Turusta 13.3.1863  "Halikosta. Pitäjämme on 5 penikulmaa Turusta Uudenmaan-tullista matkustaen ison rantatien warrella jonka sinä matkamies kyllä tunnet ja muistat noista Halikon sillan ahteista, joissa usein olet juhtas wetokumppanina ollut, niin tawoin sen kuormaa huojentaakses. Ollellas joku pyhä eli sunnuntai-päiwä Turku-matkalla tai sieltä takasin, niin anna juhtas lewätä tien warrella olewan kirkon tykönä, johon sinun itse sopii käydä sisälle. Mutta ensin pistä korjuun matka-heinät ja kaura-pussi, sillä kaikenlaisia nelijalkasia on laumottain kirkon ympäristöllä laitumella ja kyllä muutoin pistäwät pintaansa sekä sinun, että oman seurakuntalaistemme reestä ja rattailta myötätuodun juhdan muonan. Wieläpä on joskus hawaittu kaksi-jalkasenkin, warowasti ympärillensä katsellen tulewan nelijalkasten kumppaniensa awuksi ja sukkelasti wiewän heinä-kantamuksen huostaansa. Sellaiset seikat owat minun mielestäni kutsuttawat ruokottomuudeksi ja häwyttömyydeksi. Ruumiita haudattaessa on myöskin kirkon-miehille kiivas työ sika- ja muitten karja-laumojen torjumisesta, jotka kirkkopihan porttien awattua kohta sinne ryömiwät ja koko toimituksen häiritsewät. Tätä olen kuullut monen mieli-karwaudella muistuttawan. Soisin siis kirkon tienoilla asuwaisten, erinomattain talwella ja pyhäpäiwinä pitäwän karjansa sisällä, ettei tällaisia tarwitsisi walittaa. Ei ne senwuoksi rampaan tule. - Sekä silta- ja jahti-wouti asuwat kumpikin kirkon lähellä. Näitten tulisi tällaista pahennusta estää. Halikon mies." Silakat rajusti wahetukseen rukiin kanssa Sanomia Turusta 16.10.1863  " Salon markkinat. Rahwas, joka oli Salon markkinoilla, sanoo että silakat käwiwät rajusti wahetukseen rukiin kanssa tynnyri tynnyriltä suuta suuhun. Mainituilla markkinoilla sanottiin tän wuotista wiljaa myytyn 20 markalla ja 21 m. 20 pennillä tynnyri. Se onkin uskottawa, syystä että tähän aikaan saaristo-rahwas, tultuansa Salon markkinoilta tulee Turkuun ostamaan wiljaa ja muita talwi-tarpeita. Mutta nyt on hywin wähä saarilaisia täällä ollut, johon lienee syynä saaristossa rymynyt kowa ilma. Usiampien tietojen tultua, kuuluu rukiin keski hinnan Salossa oleen 24 markkaa tynnyri. Saalis oli ollut runsas; waaka 15 leiw. tynnyri. Kaikki asianhaarat näyttäwät että kumminfin Suomen lounas osissa saatiin hywä wilja-wuosi. Pyhämaassakin, jossa harwoin on saatu yli oman tarpeen, on rukiita tänne tuotu." Lastenopettajan kolmen wuotinen wirka haettawana Sanomia Turusta 23.06.1864  "Haettawana: Suomalaisen ja ruotsalaisen kiertäwän lastenopettajan kolmen wuotinen wirka Angelniemen kappelissa, neljänsadan (400) markan wuotisella palkalla, asuntohuoneella ja lämpimällä, on haettawana ennen tulewan elokuun 1 päiwää mainitun seurakunnan koulu-johtokunnalta. Kirjeen päälle kirjotetaan: Salo ja Angelniemi." Waiwaisille ja ja orpolapsille Sanomia Turusta 23.06.1864  "Halikosta. Yksi seurakuntamme jäsenistä, ittelismies wainaja Juha Newanderi, Ammakon kylästä, on walmistanut itsellensä kauniin muistopatsaan kiitollisten seurakuntalaisten sydämiin sillä että hän eläissänsä testamentin kautta lahjotti 1,200 ruplaa hopiassa Halikon emäkirkon waiwaisille ja orpolapsille ylöspitämiseksi. Näitä rahoja waiwaishoitokunta hoitaa sillä tawoin että pääsumma 1,200 ruplaa aina pysyy wähentymättömänä, ja ainoastaan kaswut wuosittain jaetaan tällä tawalla: jos testamenttaajan suwussa löytyy joku köyhä, wanha, raajarikko eli sairas taikka turwaton lapsi, näillä olkoon oikeus ensin saada, se wanha ja sairas holhouksensa ja erinomattain ijäisen elämän edesauttamiseksi, ja tämän jälkeen se turwaton lapsi lukemisen ja työnteon edesauttamisen awuksi, waan ei kellekkään elatukseksi. Mitä sitten jälillä on jaetaan samoin aikomuksin muille senkaltaisille seurakunnassa." Kohtuullinen wuoden tulo Sanomia Turusta 23.09.1864  " Halikosta syyskuun 13 p. Täällä tuli kohtuullinen wuoden tulo, erittäin rukiissa on hywä sato. Kewätkylwöä walitetaan huononpuolisiksi, perunoissa on täällä taas niin kuin edellisinäkin wuosina ruwennut pahenemisen merkkejä näkymään, joka hankaluus olis kuitenkin wähän sillä tawoin autettawa, että niin pian kuin warsissa näkyy olewan pahenemisen merkkejä, niin pitää warsista waaria ottaman ja kohta poikki leikattaman, sillä jos warret saawat paikallansa olla, niin tauti soimaa itsensä warsista perunoihin, jotka siitä alkaa paheta. Elokuun kylmät sateet wiiwyttiwät sekä heinän että elon tekoa ja kylwön-aikana seurasi samanlaista, josta syystä monenkin kylwö on liian hiljaiseksi jäänyt. — Pitäjässämme on kaksi kiertäwää lasten koulua, kumpikin eri taholla pitäjää, kulkein wuoronsa ympäri. Lainakirjaston owat myös tänne yksityiset seurakunnan jäseneksi ilmotetut toimittaneet, joita kirjoja onkin ahkeraan lainattu, joista onkin jotakin siwistyksen etua odotettawa nuorisomme nousewan hywäksi. Kaikki yhteiset rakennukset owat täällä kiwestä tehdyt, ja aiwotaan myös pitäjämme iso silta, jonka yli waltamaantie käy, kiwestä rakentaa, johon myös waltion apua on pyydetty, mutta en tiedä luonistiko. Carl Lamppuinen." Taas oli markkinat Sanomia Turusta 21.10.1864 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Salosta lokakuun 10 p. Tawalliset Piritan markkinat pidettiin täällä taas, 6, 7 ja 8 p. Wäkeä oli tamwllisesti kokoontunut. Rukiit maksoimat 20, silakat 24 markkaa. Eläimiä oli runsaasti; awullinen härkä maksoi 100, ja lehmä 40 markkaa; hewoiset oliwat niinkuin tawallisesti täällä huonot ja halwat. Kauppioita ulko-kaupungeista oli wähemmin kuin ennen. Käsityöläisiä, erinomattain nahkureita, oli runsaasti. Wiinaa ei myöskän puuttunut; suuri astia oli asetettu awoimella paikalla, josta wiina imettimellä (pumpulla) saatettiin janowaisten pottuun ja siitä usein paikalla kurkkuun. Hinta sanottiin olleen 4 markkaa. Sanotaan kauppalan kauppioittenkin, joita on kolme, markkina-aifana kunkin myyneen sadottaisin kannua rommia. Harwa mies ja poika nulikkakin nähtiin enää toisena päiwänä potuta taskussa ja hutikkaa päässä jotka eiwät woineet itsiänsä korjata kujilta ja kaduilta, saatettiin ruunun-miesten awulla putkaan elikä korkkaaliin. Yhden putka- miehen hewoinen jäi kuormanensa yöksi joki-rannalle, kuorma wajosi mutaan, josta hewoinen joutui kiris-kurkkuun ja heitti henkensä. Tasku-warkaat oliwat myös ahkerasti työssään, erinomattain kauppa-puodeissa, joissa tunko oli suurin, Suurempia tappeloita ja ryösteitä ei kuulunut näil1ä markkinoila. Olispa sangen tarpeelinen asia, jotta nämät maa-markkinat, joista tosin markkina-paikan omistajalle on hyöty, mutta maakunnalle suuri häwiö ja turmio, tulisiwat kieletyiksi. Salolainen. — Näistä Salon markkinoista on toinenki lähettäjä Kaarle Lamppuinen kirjottanut, jonka kirjeestä edellisen lisäksi tähän waan panemme että siellä oli semmoisiakin pettureita, jotka wäärillä päästökirjoila (ulosseteleillä) kokiwat yhteiseltä kansalta rahoja houkutella, niinkuin esimerkiksi eräs seppä oli semmoisesta wääristetystä päästökirjasta rahaa antanut palwelusta hakewalle miehelle, joka rahan saatuansa pötki tiehensä." Tulkoon ottamaan perintöosansa Sanomia Turusta 23.12.1864  "Halikon Wiikelän Ilolan torpasta Juha Juhanpoika on ollut poissa jo 10 wuotta ja jos hän hengissä ollee, niin tulkoon ottamaan perintöosansa; mutta jollei hänestä mitään tietoa tule, niin me otamme myös hänen osansa, Halikon Wiikelän talosta. Wilhelm Juhanpoika. Kalle Juhanpoika. Gabriel Juhanpoika." Halikosta huhtikuussa Sanomia Turusta 05.05.1865  " Halikosta huhtikuun 25 p, Jäät omat parhallaan lähtemäisillänsä pitäjämme jokiloista. Kirwinen ja laulurastas kuuluu täälläkin jo wisertäwän suloisia säweliänsä odottain suwen tuloa. Pitäjässämme rakennetaan parhallaan kiwisilta yli joen, josta waltamaantie käy; josta pitäjän taloen haltiat on rasituksessa, sillä työ on aiwan hitaasti etiäpäin käynyt; syytä tähän kuuluu heidän walittaneen että työnjohtaja ei ole tarpeeksi kykenewä tämmöisessä työssä, epäitäwä on myös se jos työ tulee hywin perustetuksi, kun rakennus-mestarilla ei ole ensinkään takauksia, niin ei hänellä siittä sen parempaa kykymystä ole jos työ on hywä tai ei; toiwottawaa kumminkin olis, että se hywin käwis! — Rukiin oraat näyttää kowin huonolta kun owat saaneet pakkaista ja usiat jäiwät jo syksylläkin liika myöhäiseksi. Kaarle Lampuinen." Wiuilan kartanossa Sanomia Turusta 12.05.1865  "Wiurilan kartanossa Halikon pitäjässä: Kauroja 16:lla marttaa tynnyri, sekä Perunia 7:llä markkaa tynnyri." Kesäkuussa 1865 Sanomia Turusta 30.06.1865  " Halikosta kesäkuun 10 p. Rukiin tähkä rupee jo tunkeumaan ulos tupestansa; toukokylwön oraat owat myös kauniissa alussa erittäin kaurat; ohrat owat huonommat, syystä että kohta ohra-kylwön jälkeen seurasi pitkällinen kuiwuus. Nurmimaat rupeewat jo wiheriöitsemään ja mettäkin jo on saanut kauniin suwipukimensa ja hedelmäpuut alkaa kukoistaa, joka tekee koko luonnon ihanaiseksi. Näinä päiwinä on ollut jotenki kylmää ilmaa ja wähä hallakin. Pitäjässämme tekeilä olewa siltarakennustyö on päätetty lakautettawaksi 15 p. ja aljetaan wasta tuonnempana syyskuun lopussa tai joko elokuussa. Pitäjän sillan työssä olewa seppä sanotaan kuumalla, tulisesta pajan ahjosta otetulla raudalla ruwenneen huimimaan erästä silta-komitean jäsentä; lieneekö myös ihon tärwellyt, siitä en tiedä, turkit oli kumminkin pahoin palaneet; saa nähdä mitä tästä seikasta seurannee. Kaarle Lampuinen." Ornamentti: macrovector / Freepik, kiitos!
| Reinberg Turusta Walokuwailee Sanomia Turusta 14.07.1865  "Täten saa alakirjottanut arwoisalle yleisölle tiedon antaa että hän walokuwailee isompia ja wähempiä kuwia sekä hopioittaa walokuwastimella maalauksia ja walokuwaamisia. Valokuwaileminen käy päinsä sekä pilwisellä että kirkkaalla ilmalla edellä ja jälkeen päiwällistä. Salossa heinäkuulla 1865. I.Reinberg. Turusta." Sulimmat kiitokseni Sanomia Turusta 24.11.1865  "Ilmotuksia. Kun minä' tämän marraskuun 1 p. olen lakannut oluenpano-keinostani Salon kauppalassa, on minun mieluinen welwollisuuteni kunnioitettawalle yleisölle lausua sulimmat kiitokseni siitä hywäntahtoisuudesta, jolla tätä keinotointani hywäksyttiin ja edistettiin; jonka ohessa myös tekemättömäin tilien päättämiseksi saan ilmottaa että asuntoni yhä on Salon kauppalassa. J. A. Öberg." Raha-seikat pahimmallansa Sanomia Turusta 19.01.1866  " Uskelasta tammikuun 14 päiwä 1866. Raha-seikat owat täällä nyt pahimmallansa, sillä wenäen pientä hopearahaa ei kauppiaat Salon kauppalassa ota wastaan muuta, kuin 3 markan 20 pennin arwiosta ruplalta; eikä sitä oteta myös postikonttorissa, eikä muuallakaan suuremmasta arwosta. Siis täytyy jokaisen antaa heille se woitto, eli pitää hopeat kukkarossansa. Onko heillä siis oikeus eli wääryys semmoisen rahan halwennukseen. Se olis yhteiselle kansalle tarpeellista, että joku oppinut sitä selitäis; sitä pyydäisin nöyrimmästi. S.L." Eikä täällä mitään erinomaista ole kirjotettawaakaan. Sanomia Turusta 03.08.1866 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Salon kauppalasta 19 p. heinäkuuta. Täältä ei paljon ole sanomiin kirjotettu, eikä täällä mitään erinomaista ole kirjotettawaakaan. Heinänteko täällä on jo aljettu, ja kehutaan niitä tulevan runsaasti. Sama toiwo on myös rukiistakin. — .......... .......... .......... .......... .......... .......... Wiurilan olut-tehdas lakkasi wiimis syksynä olutta keittämästä, mutta Salon olut-tehtaassa sitä walmistetaan entisen suhteen kahden-kertaisesti ja sanotaan se tehtäwän hywin woimalliseksi, jonka seuraawa tapauskin todeksi näyttää. Wiimis talwena oli nimittäin yksi mies, joka oli juonut tätä Salon mainiota olutta ja tultuaan kortteeriinsa, laskenut siellä lewolle mutta yöllä, nousten unissaan ylös, hyppäsi hän akkunan ylimäisestä ruudusta ulos niin taitawasti, ett'ei muuta mennyt rikki, kuin ne kaksi ruutua, joiden läpitse hän meni(akkunat olimat kahdenkertaiset) ja sitte tuli hän owen taa pyytämään päästettäwäksi sisälle. Owen awuttua tuli hän sisälle sellaisena kuin hän wuoteltansa oli lähtenyt, paitasillaan ja alushousuissa, josta arwattiin hänen menneen akkunasta ulos. Sen jälkeen meni hän jälleen lewolle ja, aamulla ylösnoustuaan, kysyi hän: missä täällä asuu klasi-seppä? Sitten kysyttiin häneltä minkä tähden hän akkunasta ulos meni? johon hän wastasi unta nähneensä siitä, että hän oli sodassa ja paeten wihollista, hyppäsi hän akkunasta ulos. Hän antoi sitte laittaa akkunan, ja masjoi klasimestarin palkan, ja oli walmis eteenpäin kulkemaan, — Katsos näin woimallista olutta Salossa on! — Tämä olkoon täksi kerraksi; jotka paremmin taitawat, ne enemmin kirjottakoot! Salon poika." Lainakirjasto Sanomia Turusta 17.08.1866  " Halikosta heinäkuun 28 p. Sadetta ja pilwistä aikaa on jo kestänyt parin wiikon päiwät, joka on estänyt maanviljeliöitä saamaan heinänsä korjuun, joita tänä wuonna tulee hywin runsaasti. — Rukiin leikkuuseen aiwotaan täällä jo tällä wiikolla ruweta, jos waan ilmat on sopiwia. Rahasta on täälläkin tätä nykyä warsin piukkuus; muutamat owat aikoneet hypoteeki-yhtiöltäkin lainata, waan se on kaiketikin jo myöhäistä, koska sanomissa on kuulutettu ett'ei sieltä enää saa lainata. — Pari wuotta sitte perustettiin täällä lainakirjasto, joka on kiitettäwästi kiihottanut lukuhalua, ja toiwomme mukaan tulee monesta, jotka tähän saakka owat pelänneet kumminki niitä kirjoja, jotka kuuluwat historialliselle tai tieteellis-alalle, kirjallisuutta ja siwistystä harrastawia kansalaisia." Salon poika kirjoittaa Sanomia Turusta 31.08.1866  " Salon kauppalasta elokuun 18 p.Sateiset ilmat owat olleet suureksi esteeksi heinän ja elon tewolle, mutta kuitenkin on monessa paikassa saatu heinät latoon ja elo kykkäisiin. Jaako on monessa paikassa kopistellut salwot tyhjiksi, niin että on täytynyt klupulla ajaa Jaako poijes. Sateen tähden on kuraa hywin ololta, mutta ei täällä sentään wielä tarwita pitkä-wartisia saappaita niinkuin Sakki kirjottaa Uudessakaupungissa tarmittawan, sillä käwellään täälä kengilläki. — Kirkkomme ympärille rakennetaan kiwi-aita, jonka pitäisi tuleman tänä wuonna walmiiksi, mutta kyllä se kestänyt onkin, sillä se aljettiin jo wuonna 1863. Pitäjän huone on myös rakennuksilla ja on walmiiksi tulossa. — Urkuja tänne ollaan toimessa, mutta se toimi näyttää käywän hywin hitaasti, ensin kootiin siihen toimeen rahoja sillä tawalla, että pidettiin näyttelöä, mutta nyt kootaan ainoasti sillä tawalla, että kirkkomme isossa porstuassa on laatikko, johon haluawaiset saawat panna rahansa, mutta sillä tawalla en luule paljon rahoja karttuwan. Salon poika." Palosammutus-kone Sanomia Turusta 21.09.1866  " Salon kauppalasta syyskuun 10 p. Tänne Saloon on määrätty ostettawaksi yksi iso palosammutus-kone, ja on jo takseerattu, kuinka paljon kukin tulee siitä maksamaan; saa nähdä koska se (ruisku) tulee toimeen, sillä täällä käywät kaikki toimet hywin witkaloisesti. — Markkinoita, jotka tulewat lokak. 9 p., täällä jo on walmistettu. Erittäin kauppamiehet, jotka jo punnittelewat tawaransa markkinoiksi reedaan; saa nähdä saadaanko tänä wuonna samallaiset markkinat kuin ne owat olleet ennen. Sakki sanoo kuulleensa Salon markkinat olewan hywin kuraiset. Niin ne tawallisesti owatkin, että tahtoo waipua kuraan. Kuitenkin toiwotaan tänä wuonna hiljasempia markkinoita kuin ennen, sentähden ett'ei wiinaa enää ole, mutta minä luulen toisin. Niin kauwan kuin tuo mesiliemi, rommi, Salossa elää ja on ett'ei niinkauwan hiljaisia markkinoita saada, sillä sitä (rommia) myywät kauppamiehet tawallisesti markkinan aikana yhdessä päiwässä satoja kannuja; taidan sen todistaa todeksi. Salon poika." Wiina on kaiketi jo lopussa Sanomia Turusta 28.09.1866  "Halikosta syyskuun 20 p. Wuoden tulo näyttää kohtuuliselta. Rukiissa ei kuitenkaan ole niin hywää satoa kun ennen leikkuuta toiwottiin. Suwiwiljasta ei olekkaan warmaa tietoa, kun niitä ei wielä ole ehditty riihitä. Kylwön aika oli kaunis, joten toiwotaan, jos eiwät hallat haitaksi tule, peltojen hywin orastuwan; paikottain on kuitenki etanat suuressa määrässä wahingoittaneet orasta. Perunoissa on täällä, etenki niillä paikoilla, jossa maan-laatu on sawista ja märkää, tuo ainanen, waan nyt wielä entistä suurempi mätänemisen wika. Satanut on melkein joka päiwä, paitsi elokuun loppu-puoli oli poutaa. — Juopuneita ei täällä enää saa paljo nähdäkkään. Wiina on kaiketi jo lopussa; muutamat sanotaan wähän sala-krouwia pitäneen, waan heiltä kuuluu nimismiehen wälin-aikaista wiina-arentia tahtowan. Kyllä mailma köyhtyy, kun ei enää wiinaakaan saa, päättämät ukot. — Juuri kun aiwoin lopettaa kirjeeni,sain kuulla ihmeellisen luonnon tapauksen. Päittenpään Purhamäen torpan kohdalta, joka on 2 wenäen wirstaa meidän kirkolta, on maata iso kappale wierinyt ja wienyt muassaan torpan riihiriwin, yhden heinä1adon sekä toisen lähellä olewan torpan kauramaan kauroinensa; tämä maankappale on wierinyt jokeen, joka sanotaan olewan torpasta noin pari kiwi-heittoa; joen pohja on pullistunut ylös ja wesi makaa tydyksissä ja on ruwennut nousemaan yli äyrästen. Kaksi lehmää oli se myös wienyt mennessään, jotka eräs wähempi kappale oli wienyt keskel1e jokea, jotka saatiin ylös. Me jotka sen wieriessä, oliwat likellä, sanoiwat sen pitäneen suurta paukkinaa mennessään, josta myös sen sisältä pahalle haisema kruutin ja tulikiwen haju wieriessä oli lemahtanut. Kaarle Lampuinen." Maanlohkeama Tampereen Sanomat 9.10.1866  "Maanlohkeama. Syysk. 19 p. tapahtui Halikon pitäjässä suuri maanlohkeama. Kreiwi August Armfeltin omistamaa Puotilan säterin maata noin 6 tynnyrin alaa , osittain peltoa osittain niittua, lohkesi ja osaksi putosi Halikon jokeen, joka ½ wirstan mitalta koko lewyydeltä (noin 18 eli 20 syltä) ja sywyydeltä (4 eli 5 kyynärää tawallisuutta korkeemmalla) kokonaan täytettiin. Tämä waikutti sellaista wedensalpausta yläpuolella, että koskeen rakennetut myllyt ja lähellä rantaa olewat rakennukset jo owat weden wallassa." Uusi kiwisilta walmiiksi tän kuun kuluessa Sanomia Turusta 26.10.1866  "Halikosta lokakuun 15 p. Uusi kiwisilta, jota täällä rakennetaan, on jo walmiiksi tän kuun kuluessa saatawa. Hallitukselta on aiwottu pyytää lupaa, että joka hewoiselta, kuin sillan yli kulkee, tulis maksaa muutama penni siltakassaan. Tässä olis kuitenkin se erotus tehtäwä, että ne tilalliset pitäjässä, jotka owat siltaa rakentaneet, eiwät tulisi sillan ylitse ajamisesta mitään maksamaan; sillä tämä tuottaisi niille suurta epäkohtaisuutta senkin tähden, kun yksi osa talollisista tulee kuljettamaan kaiken maantie-santansakin sillan yli, ja jos esim. tulis maksamaan 5 p. kuormalta, niin tulisi jo santakin maantien rakentajalle sopimattoman kalliiksi. — Ilmat omat muuttuneet kylmiksi ja tuulisiksi ja lehdet puista putoowat. Kaarle Lampuinen." Ylöllisyys-tawarain nautinto Sanomia Turusta 25.01.1867 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Halikosta tammikuun 12 p. Uusi wuosi näytti alussa warsin jäykältä kowan ilman-laatunsa wuoksi; wiime wiikolla näytti Celsiuksen lämpömittari 30 pykälää, joka on ollut kowin pakkainen tällä talwella. — Lunta on myös satanut melkein joka päiwä, jonka jälkeen tawallisesti on seurannut pyry- ilmaa ett'ei tilallinen ole ehtinyt paljon muuta tekemään kun maantietänsä awaamaan. — Kunnallis-hallitus on täällä myös toimeen pantu, josta on toiwottawa hywiä hedelmiä, waikka muutamat meikäläiset siitä pahoin aawistawat, waan tuo on ainakin tawallista kaikista nyky-ajan uusista pyrinnöistä. Täällä, näet, pantiin takseerinkiä lisään maksamaan waiwaskassassa olewaa welskaa, josta seurasi, kun kunnallis-hallitus toimeen pantiin, että koko lisämaksu tuli tämän uuden toimen syyksi; waan päinwastoin se on ainoastaan waiwas-johtokunnan wika, joka liijalla anteliaisuudellaan on saattanut waiwaskassan welkaan. — Rahan puutos on täällä niinkuin muuallakin; wiljaa on wähän ja sekin halwassa hinnassa, puu-tawarat on myös alentuneet entisestä hinnastaan noin toisen puolen, josta tulee kysymys mistä rahaa saadaan? Ne, jotka ennen on lainanneet rahoja, waatiwat niitä welalliselta ulos, josta seuraa, että ryöstäjä tulee taloon ja myydään irtain tawara useinkin polku-hinnalla ja tila wiimeksi kansliassa. Ylöllisyys-tawarain nautinto on tähän myös yksi syy, esim. kahween juonti; hiljakkoin kuulin että eräs akka oli sanonut miehellensä: ”oletpa oikein tyhmä mies-kulta, kun tuot wiisi naulaa leipiä yhdellä kerralla kotiin ja warmaan tiedät ett'ei koko huushollissa ole yhtään kahwin jywää”! Kaarle Lampuinen." Häwittäkää kapakkanne Sanomia Turusta 29.03.1867  " Salon kauppalasta maaliskuun 12 p. Salon iso silta, jota paraikaa parannetaan, näkyy saawan uuden kauniimman puwun, sillä tawalla nimittäin: että se uudesti kansitetaan, karkut laudotetaan, käsipuut tehdään uuden-aikuisiksi y. m. — Niinkuin puhutaan, löytyy kauppalassamme kaksi eli kolme kapakkaa, joista saadaan yltäkyllä meteli-lientä (wiinaa). Kuulkaa kapakkain haltiat! Häwittäkää kapakkanne ja lopettakaa wiina, ennenkuin se eli ne tulewat muilta häwitetyksi; sillä jokainen ymmärtää, kuinka paljon tämmöiset kapakat saattawat pahaa matkaan, ja ilman sitä, te krouwarit, muistakaat että: ”joka itsensä esiwaltaa wastaan asettaa, se on Jumalan säätyä wastaan”, — Wiimeiseksi saan kunnioitettawille Salonlaisille ilmottaa sydämmellisimmän toiwotukseni, että lainakirjastoa muistettaisiin jollakin lahjoilla, että saataisiin uusia kirjoja sinne. Salonpoika." Pruuni walakka-hewonen Sanomia Turusta 05.04.1867  "Yliknaapin talosta Halikon pitäjää yöllä wastoin tämän huhtikuun 3 p. on warastettu yksi pruuni walakka-hewonen mustalla harjalla, yksi mustaksi maalattu reki kuin myös yhdet talwi-silat; joka mainitusta tawarasta antaa tiedon Kealan kestikiiwariin Halikon pitäjässä, saa kunniallisen palkinnon." Kerjäläisiä kauppalassa Sanomia Turusta 10.05.1867  " Salon kauppalasta huhtit. 29 p. Kerjäläisiä käy täälä koolta, suuria perhekuntia 5—8 henkeä kussakin, niiden joukossa nuoria wahwoja miehiä ja naisia lapsinensa, jotka kulkewat ympäri maata, walittain työnpuutetta; mutta luuletkos että wiittimät työtä tehdä? Se on jo monista nähty, kuin pyydetään työhön, lupaawat kyllä, mutta kun saamat työkalut käsiinsä ja tulewat tuntemaan talon paikat, niin warastawat lisäksi ja lähtemät karkuun, koska ilman työtäkin leipää saawat. Kuinka paljon pahaa tämmöiset kerjäläis-joukot matkaan saattawat, on arwattama. En tiedä mitä heille pitäisi tehtäwän. Ruokaa ei pitäisi annettaman ilman työtä, koska he sillä tawoin waan harjaantuwat laiskuuteen, pahuuteen ja maakunnan rasitukseksi. Mutta yksityisillä ei aina ole soweljasta työtä heille, ja heitä työssä pitäminen myöskin waatii waarinpitoa. Eikö sopisi seurakuntaan asettaa yhteistä työhuonetta, jossa waarinpitokin paremmin käwisi laatuun. Olisipa sitä meikäläisten mietittäwä. Eipä se taitaisi tulla niin paljon maksamaan, kuin kerjäläisille ilman työtä antamata nyt menee waroja. — Tämän kuun 2 p. löysi nimismies Muurlan kulmalta salaisen wiinakodan, warustettuna muuripannulla, ynnä noin 70 eli 80 kannua wiinaa. — Tänä talwena on hywin ololta tuotu plankkuja kauppalaamme, 1ähes tuhannen tonttia ilman sitä kuin on wiety lastauspaikalle Wuohensaareen. — Se iso ruisku, jota tänne ollaan hankkeissa, on jo walmiina Helsingissä ja toimitetaan ensimäisellä awo-wedellä tänne. Rahat omat jo ylöskannetut. Kiitos toimitukselle. Salon poika." Höyrypursi Thekla Sanomia Turusta 24.05.1867  "Eri matka Salon kauppalaan. Jollei luonnon-esteitä ole, lähtee höyrypursi Thekla maanantaina tämän toukokuun 27 p. kello 8 aamulla Turusta Salon kauppalaan ja palajaa sieltä seuraawana tiistaina kello 8 aamulla, ottain mukaansa matkustajia ja kuljetustawaraa. Turusta toukokuun 23 p. 1867. Toimikunta." Köyhyyttä waltetaan Sanomia Turusta 14.06.1867  " Halikosta toukokuun 22 p. Kiwuloisuus on täällä suuressa määrässä ruwennut rasittamaan kansaa. Muutamissa paikoissa makaa koko perhekunta sairaana, että on täytynyt hakea wieraita hoitajia. Ja on nykyään huomattu taudin olewan warsin tarttuwan. Sitä nimitetään täällä kuumetaudiksi. — Kesä-kyntöön sekä touwon-tekoon on täällä jo ruwettu, ehkä tämä kylläkin epätoiwoselta näyttää, waan toiwossa parempi on eläminen. — Köyhyyttä walitetaan yleensä joka taholta; se ei täällä sentään wielä juuri ylen kowaa ole, sillä täältä ei ole tiedostani montaa wielä kerjuun lähtenyt, niinkun muualta, esim. Loimaalta, jota Loimalainen itsekin 20 n:rossa walittaa, joka ei olekkaan perätön; sillä enin osa niistä kerjäläis-laumoista, jotka täällä wiime aikoina owat käyneet, on sanoneet olewansa sieltä. K. K. Lampuinen." Kolme huonetta, kyökki ja tampuuri Sanomia Turusta 19.07.1867  "Myytäwänä. Talo Salon kauppalassa, uudesti rakettu wuonna 1865, jossa on yksi asuntoriwi, sisältäwä kolme huonetta, kyökin ja tampuurin sekä isommaisen ruuan laskinhuoneen, kuin myös ulkohuoneriwi, jossa on talli kolmelle hewoselle, waunuwaja ja walmistamaton kamari. Tieto talosta annetaan Salon kestikiewarissa ja saadaan tarjouksia tehdä kirjallisesti allekirjotetulle. Jollei otollista tarjousta tulee, myydään talo julkisella wapaehtoisella huutokaupalla tulewan elokuun 14 p:nä. J. A. Öberg. Paikka-osote: Helsinki ja Nawala." "Kahwetta kun ei punssia saa" Sanomia Turusta 20.09.1867  " Halikosta syysk. 7 p. Wuoden tulo rukiista toiwotaan keskinkertainen. — Suwiwiljasta ei olekaan wielä warmaa tietoa, jos ne ehtii tuleentuu kumminkaan kaikin paikoin. — Pakkanen käwi täällä yöllä tän kuun 4päiwää wastaan, pannen perunan-warret wieläkin mustemmaksi, waikka ne jo enneltään oliwat pilatuita ja muutamin paikoin perunatkin puoliksi mädäntyneitä. Toinen kiertäwä lasten-opettaja aiwotaan täällä panna waikutukseensa, joka joku wuosi sitten lakkautettiin, kun palkka, joka sille maksettiin, otettiin pitäjän laina-jywästön kaswuista, ei sillon kannattanut pitää kahta kouluttajaa. — Hautausmaatamme, joka on kirkkomme ympärillä, on päätetty ruweta enentämään. Tämä uusi laajennus toki alussa ei tule kauniilta näyttäymään, waan ehkä aikaa woittain. Nykynen hautaus- maamme onkin todella sanoen kaunis, kun sen ympärillä kaswaa taajassa tuuheita lehtipuita, waan nämä tulewat näin tawoin rappiolle. — Perttelissäpä on ukot warsin säästäwiä ja laiskoja kahween tuojia, waan akat kuuluu olewan kahta ahkerampia niissä toimissa; waan sepä kummaa, että tääl1ä on ukkojakin, jotka sekä juowat että myös ostawat kahwetta nurkka-kauppioilta; ukot päättää: ”Kahwetta kun ei punssia saa.” K. K Lampuinen." ”Ei ole kissaa uskomista rieskaan wahtiksi” Sanomia Turusta 25.10.1867 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! " Salon kauppalasta lokakuun 15 päiw. Markkinat, joita täällä pidettiin t. k. 7—9 päiwänä, oliwat hywin kuraisia, niin että tahtoi kuraan waipua silmiin saakka. Wäkeä oli näillä markkinoilla paljon, mutta kaupat walitetaan kuitenkin käyneen huonosti, sillä ei ihmisillä ollut muuta waraa ostaa kuin rommia. Silakoita oli runsaasti kauppana noin 170—180 wenheessä, niiden hinta oli noin 18—20 markkaa tynnyriltä; rukiiden hinta oli 36-38 markkaa, kaurat maksoiwat 13 markkaa. Juopuneita näkyi myös siellä täällä, sillä waikka wiinaa ei ollut, niin rommia saatiin puodeista ja kukatiesi muualtakin, koska kuulin yhden wähäisen pojan sanoman: ”Tulkaat meille, meiltä saa rommia”. Kahweliemen kaupioita näkyi melkein joka nurkassa; tasku-warkauksia ei kuulu niin paljon tapahtuneeksi kuin muilla wuosilla, mutta muita warkauksia tapahtui joku, ”Ei ole kissaa uskomista rieskaan wahtiksi”, sanoo wanha sananlasku; mutta eipä ole warastakan ottamista tawaran wartiaksi, sillä täällä käwi näillä markkinoilla niin, että eräs Turkulainen otti yhden miehen karjansa wartiaksi, mutta huomaamattomuudesta oli yksi härkä jäänyt merkitä; tämän otti wahti, meni ja myi sen toiselle porwarille; mutta tämä hänen työnfä ei kuitenkaan ollut omistajan mieleen, koska mies lähetettiin lähimmäisen wankiwartian tykö, odottamaan palkkaansa. Myös warastettiin eräästä (Sköna Stodholm nimisestä) rawintolasta, paitsi muuta noin 1000 markkaa rahaa. Warasta lähdettiin kohta takaa ajamaan Tammisaarelle; mutta niitä ei kuitenkaan tawattu; sen tiedon jälkeen mikä on saatu, on Liedon lastenopettaja Bärnefelt ollut warkaiden päämies. Muista warkauksista en tiedä kertoa, waikka luultawasti muitakin warkauksia näilä markkinoilla tapahtui, — Pieniä tappeluksia kuuluu myös tapahtuneeksi, joissa muutamat saiwat wammoja, mutta pahoin haawotettuja ei kuitenkaan kuulu olewan. Parissa paikassa on akkunat ulkopuolelta lyöty rikki. — Markkinain tarpeettomuuta en tässä aiwo ruweta kieltämään, mutta jotakin keinoa olisi keksittäwä, pahuuden poistamiseksi. — Tänne kokoontuu paljon senlaista kansaa, joilla ei ole muuta tekemista markkinoilla, kuin kokewat petoksilla ansaita itsellensä jotakin. Isäntäin ei sopisi päästää palkollisiansa markkinoille ilman asiata. Sunnuntaina t.k. 6 p. katselin sekä ”Lainen” että ”Theklan” tuloa ja hawaitsin että niissä tuli paljon senlaisia ihmisiä, joilla minun mielestäni ei olisi olut mitään tehtäwää markkinoilla. Millä ne saataisin estetyksi markkinoilta? sitä ei minun huono järkeni woi käsittää, — Wiina on seuduiltamme loppunut ja suotawa olisi että rommikin loppuisi, sillä niin tawoin luulisin pahuuden wähän poistetuksi. Tiedustelewainen Salon poika." Siltarahaa 5 p:niä siltakassaan Sanomia Turusta 06.03.1868  "Halikosta helmik. 17 p. Täällä on, kuten ennen on mainittu, pyydetty hallitukselta 1upaa, saada jokaiselta, joka pitäjämme ison sillan yli juhdalla kulkee, siltarahaa 5 p:niä siltakassaan; joka lupa jo on saatuki. Tammikuussa mennyt wuonna, tarjottiin tästä tulevat wuotiset rahat huutokaupalla, jossa korkein huuto nousi 520 markkaan. Länsi-puolella siltaa on rakettu puomi, jonka ylöskanto-mies saa panna sulkoon, jos ei matkustaja mieli maksaa taksassa määrättyä siltarahaa. — Tilattoman, kowaan köyhyyteen wajonneen työ-kansan tärkein kysymys ja silmä-määrä on nykyaikana rautatie, koska ja milloinka sen teetäntöön aljettanee? Täältä on muutama jo sinne lähtenyt ja toisia on aikeessa, ehkä työstä ei ole sen tarkempaa tietoa, koska siihen ruwettanee; ja päälliseksi wielä kuuluu, että Helsingin lähiseudut jo ennestään omat raskautetut käypäläisiltä, joita sinne on kokoontunut mainittua työtä wasten. Lunta on tawattoman paksulta, ja toista näyttää yhä tulewan. Puuttumatoin työ on näillä ajoin ollut tilalliselle tie-osansa aukipitäminen lumesta. — Kruunun- ja kunnallisrahain ylöskanto on täällä jo kuulutettu, joka tulee tapahtumaan tulewan kuun alkupuolella. Waan niinkuin jokainen oiwaltaa, jää tietysti enin osa rästiksi. Harwa on se, jonka wilja-warat riittää tarpeisiin sitä wähemmin myytäwäksi. Puu-tawara on halpaa, ja päälliseksi sekin haitta, kun lunta on tullut tawattoman paljon, niin on työlästä kuljettaa sitä kaupaksi, eritoten paikkakunnista, joissa ei ole myymä- tai osto-paikkaa lähellä. — Pitäjämme isosta sillasta, joka silta syksyllä w. 1866 saatiin walmiiksi, ei ole annettu mitäkään selwitystä, mihinkä ylöskannetut rahat on käytetty, eikä myöskän päiwätöistä ja rakennus-aineista; nyt kuuluu ruwettawan tilin tekoon, kun kirjat owat kadonneet ja rätingit niinmuodoin sekasäyräisin; kuka on tehnyt wähemmän päiwätöitä, kuka taas ei wienyt tarpeeksi rakennus-aineita, ne selkii kai sillä, kun kirjanpitäjällä ei ole mitään tietoa ja rakennusmestarit on muuttaneet manalaan s. t. s owat kuolleet. Kun mainittua siltaa ensin ruwettiin rakentamaan, piti kaikki siihen menewät aineet komitealta arwattaman, että kun silta piti walmiiksi tuleman, olisi woitu rahassa laskea mitä koko rakennus on tullut maksamaan. Waan näet, kun asiat on tällä kannalla, on se mahdotointa. Miksi ei pidetty tiliä joka wuoden lopulla, niin olisi laskut pysyneet selwillä. Muuta syytä en luule siihen oleman, kun tuo tawallinen lewäperäisyys. — Hiljattain kuulin erään sanowan, että K Lampuinen eräässä kirjotuksessa oli ilmottanut täältä jotakin wäärin; jos niin on tapahtunut, niin pyydän minä, niinkun weikko K. L kanssa, nöyrimmästi mainita, että se ei suinkan ole tapahtunut walheen hengessä, waan jostaki syrjä-syystä. Kaarle Gust. Achrenius, tilallisenpoika." Warastettiin Sanomia Turusta 09.04.1868  "Sunnuntaita, Maaliskuun 29 päimää wastaan yöllä warastettiin Halikon Päittenpään torpasta 10 wuotias pruuni tamma-hewonen, wasemmalle puolelle kaatuneella mustalla harjalla, ontuwa oikiaa takamaista jalkaansa ja wasen ristiluun kärki on rikki kahnauksesta, 1 reki ja talwisilat, 5 paitaa ja fällyt y. m. — Joka niistä taitaa antaa tiedon, saapi kunniallisen palkinnon." Susi teurasti 6 lammasta Sanomia Turusta 14.08.1868  " Angelniemestä elokuussa. Susi meni yöllä Kanamäen Isontalon rusthollin lammasnaweton ikkunasta sisälle, waikka ikkunan läpi oli warustettu laudalla ja rautanauloilla, jossa hän teurasti kuusi (6) lammasta; ei siis ihme jos hän ryöwää paimenilta, kun ei seinätkään enää woi sutta estää. J. €. Lepänjuuri." Jäkäliä ostetaan Sanomia Turusta 14.08.1868  "Puhtaita ja kuiwia Peuranjäkäliä ja muita jäkäliä ostetaan Wiurilan kartanossa Halikon pitäjässä ja Turussa Turun Rautakalu-tehdasyhtiön tehtaassa Pispanpellolla ja maksetaan 25 penniä leiwiskältä. Seuraawat neuvo-ohjeet Peuranjäkälien kokoomisessa owat myyjän eduksi waarin otettawat: 1:ksi ettei jäkäliä rewitä ylös juurinensa, joka parhaiten wältetään jos kofoominen tapahtuu sateen jälkeen, warhain aamulla kun kaste wielä on maassa taikka ylehensä kostealla ilmalla. 2:ksi, että jäkälät taas uudestaan kaswaisiwat, kootaan korkeintaan puoli samassa paikassa kaswawista jäkälistä. Huomaa! Edellä mainittu hinta maksetaan ainoastaan puhtaista ja kuiwista jäkälistä." Uskelan pitäjän hewäistykseksi Sanomia Turusta 14.08.1868 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! Uskelasta elokuun 7 p. Sananen wastaukseksi Sanomain Turusta 30 n:rossa luettawaan kirjotukseen, jonka eräs Salon pojaksi itsensä kutsuwa lähettäjä, Uskelan pitäjän hewäistykseksi on kirjottanut. Warmaan on Salon poika jonkun kahwimummun puheen kuultuansa, erehtynyt julkisuuteen saattamaan täänlaisia walheella sekoitettuja lorujansa, pitäjämme asioista, koska hän sanoo kokouksessa lukkarin ja koulumestarin wirkain yhdistämisestä, wastutettawan kuin parhain taittiin, mutta se on walhe, sillä waikka muutama pikkutalon haltia oli palkan korotusta wastaan, niin enimmistö kokouksessa hywäksyi pastorin ehdotuksen, että mainitut wirat yhdistetään, ja palkka korotetaan kolmesta wiiteen kappaan rukiita joka sawulta, joka päätös tämän kuun 2 p. pidetyssä kokouksessa allekirjottamisella wahwistettiin, Salon poika sanoo: ”talonpojat täällä ajattelewat: kuin waan saa puolen tuoppia rommia, niin se on kyllä hywä opettamaan” — mutta hänen olis ensin sopinut tarkastaa wiisaan miehen sananlaskua: opi itse ennen kuin sinä muita opetat, sillä löytyyhän täällä niitäkin miehiä paljon, jotka ei ole nauttinut koskaan wäkewiä juomia, waikka Salon pojan mielestä kaikki Uskelalaiset omat paljaita juomareita. Arwattawasti on Salon poika innostunut tuohon hewäistykseensä pitäjäläisiämme wastaan syystä että kuin kysymys oli, ottettaisiinko wiinakauppias tänne, muutamat wäittiwät rommin yhtä waaralliseksi, kuin wiinankin, ja että rommin myynti myös olis tarpeellinen lakauttaa kauppalamme kauppioilta, kuin wiinan myyjääkän ei oteta, sillä rommi ei sowi niinkän lääkkeiksi kuin wiina, ja on paljon kalleempi hinnastansa. Tästäpä wiha syttyi että ystäwänsä moititaan, että wielä runonkin kokoisis jos waan taitoa o1isi. Warmaan tahtoo Salon poika tuon uteliaan wiinakauppiaan kanssa yhdessä neuwoin saattaa yleisöä siihen luuloon, että kunnioitettawa pastorimme itsepäisesti tekisi kokouksissa päätöksen wastoin seurakunnan enimmistöä. — Lähettäjä kutsuu itseänsä siwistyksen harrastajaksi, mutta jos tahdot todellisesti se olla, miin hyljää pois se walheen henki, sillä walhe on myös se ilkein raakuus, jolla alennat ei ainoastaan oman waan myös kansalaistesi arwon. Ja muista se: koska talonpoikaista kanfaa häwäiset, se on itseäs, sillä ei se ketään herraksi ylennä, että auran warren hylkää, sillä työ on miehen kunnia, sanoo suomalainen sananlasku. — Kihlakuntamme piiskuri hukkui uidessansa Salonjokeen tään kuun 4 p. Muuten on elämä ollut hiljaista, paitsi sairaus on ollut suurempi tawallista. Rukiista kuuluu yleensä hywänpuolista satoa saatawan, josta siis kiitos luojalle. A.L." Päällis-takki jossa pruuni wuori Sanomia Turusta 25.09.1868  "Kas kun putos, wai weikö waras!? Keskiwiikkona tän kuun 17 p. katosi matkustaessa Halikosta Turkuun tietämättömällä tawalla, arwattawasti warkaan käden kautta: musta sarka-kankanen päällis-takki, jossa oli pruuni Engelskan-lankanen wuori ja sarwi-knapit; rehellinen ihminen, joka sellaista jollakin tapais, pyydetään kunniallista palkintoa wastaan ilmottamaan siltawoudi Nordlingille Halikon kirkonkylässä." Wiinatehdas Salossa Sanomia Turusta 30.10.1868  "— Wäkimiinatehdas Salon kauppalassa. Keis. M:ti on maaliskuun 20 p. tänä wuonna antanut kauppias E.A.Lindegrenille luwan ja oikeuden Salon kauppalassa panna toimeen tehtaan, siinä Suomen palowiinasta walmistaaksensa wäkiwiinoja sekä tisleerata kaikellaisiksi juotawiksi." Halikosta marraskuussa 1968 Sanomia Turusta 27.11.1868  " Halikosta marrask. 17 p. Laajennettu hautaus-maamme wihittiin tämän kuun 1 p. jälkeen päätetyn Jumalan palweluksen, jossa tilassa esi-pappimme piti kauniin puheen sanankuulioille, joita olikin kokoontunut warsin runsaasti, aina ympäristöllä olewista naapuri-pitäjistäkin; waikka sää oli sillon jotenki kylmää, kun wiuhkea koillistuuli puhalsi juuri wasten naamaa. — ....... ....... Lopuksi saan ilmottaa, että hra kreiwi A. Armfelti aikoo täällä toimeenpanna wiina-tehtaan. Wiime kuussa pidettiin mainitusta asiasta kuntakokous, jossa kysyttiin: myönettäisiinkö wiina-tehdasta pitäjään, johon annettiinki lupaus. Mielestäni ei saatakkaan se pahennusta, kun sitä tehtaasta ei ole lupa wähin erin myydä, jos waan ei salakauppioita enemmin ilmaannu. Kaarle Gust. Lampuinen." Sokeria waahterasta Wiurilassa Ilmarinen 07.05.1869  "Sokeria waahterasta. Å.U:sta luetaan: Sekä täällä että Wiurilan säterissä Halikon pitäjässä on menestyksellä koetettu laskemisen kautta saada sokeria waahterapuusta. Laskeminen on tapahtunut maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa ja ne puut, joita siihen on käytetty, oliwat olleet 30-40 wuoden wanhat ja 9 tuuman paksut tywestä. Niistä tehty sokeri, jota nykyään täällä näytetään, on sekä muotonsa että makunsa puolesta oiwallista: ja koska se walmistamis-kustannukset ei waadi muuta kuin työtä ja polttopuita, olisi warsin tärkeä, että waahterapuita meillä istutettaisiin yleisemmästi kuin tähän asti, - Amerikassa, jossa n.k. sokeri-waahteraa paljo kaswatetaan, walmistetaan wuosittain noin 5 miljoonaa naulaa waahterasokeria." Johannislundin Lasiruuki. 13.08.1869 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Johannislundin Lasiruuki. Julkisella huutokaupalla, joka pidetään paikalla, myydään maanantaina ensitulewan syyskuun 27 p:nä kello 12 päiwällä leskiromva Sofia Alftanin konkursitawaraan kuuluma Johannislundin lasiruuki Kiikalan pitäjäsjä Turun lääniä, 10 penikulmaa Helsingin ja Turun kaupungeista sekä 4 penikulmaa merenrannasta ja Salon kauppalasta, kokonaan uudesti rakettu wuosina 1860 ja 1861 setä pidetyssä tuomarin-arwiossa arwattu 216,000 Suomen markkaan. Awara lasihytty sisältää kaksi sulatus-uunia, toinen taulu- ja akkunalaseja, toinen potelia warten, joissa on tilaa yhteensä 18 työ-asemalle, ja, paitsi niitä, 8 kuiwaus-uunia, 2 lauhkennus-uunia, 2 ojennus-uunia akkunalasia warten sekä jähdytys-uuneja potelia warten, kaikki warfin hywässä kunnossa. Ruukin muut rakennukset owat: sulatin-astiain ja leikauskamari-rakennus, jossa on 5 huonetta, paja kahdella ahjolla, sorwaus- ja wiilauswerstalla, sepän asunhuoneet, kuin myös hiilihuone, kaksi wedellä käypää surwinmyllyä, iso työmiesten rakennus kahdessa kerroksessa, jossa on 26 huonetta, iso yhdenkertainen rakennus, jossa on 11 huonetta, sekä kaksi wähempää samanlaista, joissa yhteensä on 6 huonetta, yli rakennus, jossa on trenki- ja leipotupa, ynnä kaksi huonetta sekä ruukinhoitajan asunto, jossa on 6 huonetta ja kyöki, kaikki edellä mainitut rakennukset warustetut pärekatoilla. Ruukin ympärillä on siihen kuuluwa lawea, 2,500 tynnyrin-alainen metsä, joka, ynnä se että paikkakunta muutenkin on runsasmetsäinen, on wakaa takaus siitä ettei ruuki tule puita puuttumaan; ruuki on kauniilla paikkaa, lehtimetsällä ympäröityn järwen rannalla. Samassa tilassa myydään myös ruukin lähellä olewa yksinäinen Näräjärwen perintötalo Kiikalan pitäjässä, sekä sen jälkeen, jos kauppa hywäksytään, monenlaista ruukin ja mainitun talon irtainta tawaraa sekä kolme Wuohensaaren lastauspaikalla olewaa makasiinia. Seuraawana päiwänä eli tiistaina syyskunn 28 p:nä myydään Mailan perintötalo Saaren kylässä Kiikalan pitäjää, jonka talon alustalla on erinomaisen runsas kalkki-kaiwos, ja jos talonkauppa hymäksi otetaan, niin tarjotaan kaikki mainitun talon irtain omaisuus myytäwäksi. Inkerin Kartano ja lasiruuki, kuuluwa leskirouwa Sofia Alftanin konkursipesään, myydään julkisela huutokaupalla kestiwiikkona syyskuun 29 p:nä kello 12 päiwällä. Kartanoon kuulu Katrinebergin rustholli ynnä sen alla olewat Kailan ja Soramäen akumentti-talot 1 2/3 manttaalia, Perttilän pitäjässä Turun lääniä. Tilalla on 10 maatorppaa, jotka yhteensä tekewät 20 työpäiwää wiikkoissa paitsi juhta- ja waimotyöpäiwiä suwisaikana, sekä kaupunkikyytejä ja muita pienempiä weroja. Tilalla kylwetään tawallisesti 40 tynnyrin paikoilla syyskylwöä, 6 tynnyriä ohria, 40 tynnyriä kauroja, 2 tynnyriä perunoita, heiniä saadaan keskimäärin 5- tahi 600 kuormaa, metsää on omaksi tarpeeksi. Pytinki, makasiini ja pihatto owat tiileistä raketut ja muut rakennukset puusta. Tilaa rasittaa kolme eri welkakiinnitystä eli intelliä, jotka yhteensä nousewat 80,000 markkaan. — Etuoikeuksellinen lasiruuki ynnä siihen kuuluvat, tarpeelliset rakennukset on tilalla. Jos tarjoukset kiinteästä omaisuudesta hywäksytään, joita myyjät pitäwät oiteutenansa saada tutkia, niin myydään kohta ja seuraawina päiwinä mainitussa Katrinebergin rusthollissa kaitenlaista konkursiin kuuluwaa irtainta tawaraa, niinkuin kulta-, hopea-, waski-, messinki-, rauta- ja puukaluja, liina- ja sänkywaatteita, huonekaluja, rattaita, rekiä, kaikenmoisia luontokappaleita, pelto- ja ajokaluja, wiljaa ja juurikasweja sekä muuta irtaita omaisuutta. Tarkempia tietoja edellä mainituista tiloista antawat niinhywin suulisesti kuin kirjallisesti (kirjanosoite on: Saloon) allekirjotetut toimimiehet kuin myös kauppa-ehdoista huutokauppapaikalla. Uskelasta elokuulla 1869, Aug. Armfelt. H. S. Snellman. " Salonkauppalasta Sanomia Turusta 13.08.1869 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Salonkauppalasta elokuun 6 p. Kosk'ei laula laululinnut, Tarinoitse taitawimmat : Niin mä laulan laulujani Waikka warsin huonojaki. Kaiketi olette luuleet Salon pojan jo niin pelästyneeksi A. L:n wiimemuotisista soimauksista, ettei enää tohtisi sanaakan sanomalehdissä wirkata. Niin kuitenkaan ei ole asian laita. Olen waan koettanut antaa muillekin suunwuoroa, ja muutenkaan ei ole ollut mitään erinomaista yleisölle kerrottawaakan. Kauppalamme waurastuu päiwä päiwältä. Saa nähdä milloin se saa juoda weljesmaljaa Sawonsaaren eli Kemin kauppalan kanssa, joka tänä wuonna sai kaupungin oikeudet. Saaneeko milloinkaan? — "Ahkera" höyrypurren yhtiön kustannuksella perattiin ja sywennettiin Salon jokea, niin että tänne nyt pitäisi päästä ylös kaikki alukset jotka makaawat 7 jalkaa taikka sitä wähemmän wedessä. Ensi kesänä pitäisi kreiwi Armfeltin (Joenfuun kartanon omis- tajan) erityisia ehtoja wastaan tänne rakentaa kahdenkertaisen tiili-rakennuksen, wanki- ja keräjähuonetta warten. Aineita siksi tarpeeksi on jo wähän tuotu. Wihdoin wiimeinki owat Uskelalaiset päättäneet yhdistää lukkarin ja lastenopettajan wiran yhdeksi. Lukkari, jonka paitsi lastenopetusta myöskin tulee taitaa urkuja soittaa, saa wuotiseksi palkakseen noin 13 tynnyriä rufiita ja 150 marffaa rahaa paitsi sattumaisia tuloja. Heinät owat jo melkein kaikilla ladoissa. Heinäin saalista en ole kuullut juuri hywäksi kehuttawan, mutta useimmat kuitenkin owat saaneet hywiä. Elon leikku on paikoin jo alettu. Rukiista toiwotaan kumminki keskinkertaista satoa. Eilen ja toissapäiwänä pidettiin huutokauppa langanpainaja G. Limnell wainajan jälkeen. Wäkeä oli kokoontunut jotenki runsaasti useimilta eri haaroilta. Huutokaupan kunniaksi ryyppeiwät miehet itsensä juowuksiin, josta sitte seurasi rähinä ja tappelu. Pahempaa mammaa en luule kuitenkaan kenenkään saaneeksi. Lastenkoto turwattomia tyttö-lapsia warten on täällä toimessa ollut miime marraskuusta alkaen. Tämä kaswatuslaitos on toimeen pantu wiime-suwena arpajaisten kautta kootuilla waroilla sekä yksityisten wapaehtoisilla lahjoilla. Salon poika." Walakka-hewonen Sanomia Turusta 03.09.1869  "Warkaan käden kautta on elokuun 18 p. laitumelta pois tullut musta, 5 wuoden wanha walakka-hewonen, oikialla puolella kaatuwalla harjalla ja rautaisessa kantimessa kaulasta rippuwalla kellolla; molempain korwain takana on walkosia karwoja, pyöriäiset kaulan molemilla puolilla ja wasempi etukawio on päältä wähä wikaantunut. Joka mainitusta hewosesta taitaa jotain tietoa saada, tehköön niin hywin ja ilmottakoon kunniallista palkintoa wastaan joko asianomaisille kruununpalwelioille taikka Leonard Kiwiskoskelle, Mäen torpparille, Waskion kulmalla Halikon pitäjää ja Turun lääniä." Halikosta lokakuussa 1969 Sanomia Turusta 29.10.1869 
KLIKKAA KUVA ISOMMAKSI! "Halikosta lokak. 16 p. Taas muuttunut on wuoden waiheet; kesä on rientänyt maillensa, jättäen meille waan muutaman askelen ikäänku jälkimuistoksi olleesta ylewyydestään. — Yhtä hywin pysyypi kalliissa muistossa Suomen kansalle tämäkin wuosi; se on runsailla antimillaan päästänyt meidän uhkaawasta perikadosta, nälästä. — Kadonnut on ne moni-lukuiset ”kerjäläis-laumat” ja niiden seurassa monta ihmis-luontoa turmelewaista tapaa. — Tietysti löytyy paikkakuntia maassamme, joissa seka-leipä ei wieläkään saa unohduksiin jäädä. Waan yleenjä woidaan arwella, tai päättää, että missä waan on löytynyt siementä johonkin määrään tarwetta täyttämään, siinä myöskin on tulo jotenki wastaawaa. Woidaanpa toiwoa että parempi wuosi elon-aineista myöskin kiihoittaa parempaa (suurempaa) pyrintöä ja onnea kirjallisellaki alalla; etenki sanoma -kirjallisuudella, joka nyky-aikana on saanut kowiaki kolahduksia tuta; niin että moni niistä wasta alkawassa kukoistuksessaan on saanut muuttauda tuonelaan. — Siispä nuoret weikkoni kokekaamme mekin, kukin waikutus-piirissään harrastaa äidin kielen ja kirjallisuuden edistämistä! Sillä siinäpä woimme kaswattaa sen puun, jonta esi-isämme meille taimena jättiwät ja jota muukalais-emäpuun tuuheat oksat kauwan aikaa saimat warjossaan tukauttaa päästämättä mitäkään nestettä sen juurele. — Wiime wiikolla pidettiin täällä niin kutsutuita Uskelan- tai ”Piritan” markkinoita Salon kauppalassa; joihin olikin wäkeä kokoontunut aiwan runsaasti. — Järjestyksen wuoksi oliwatkin ne mukaisammat entisiä, kun oli näet, käsityöläisillä ja mongelskoilla omituinen kauppatori; joten tuo ennen tawallinen wäki-ahdinfo tuli autetuksi. — Tasku-warkaille se oli kai wahingoksi, waan mahdotointa on kaikkein mieltä tyydyttää. Karjaa oli aiwan wähän, jonkawuoksi se myös oli kalliissa hinnassa, Sama kauppa oli silakoitenki kanssa. Kauroja on siellä ostettu yhtä mittaa Turun kauppioille, niin että siellä joka päiwä on kun puoli-markkinat. — Sää on muuttunut kylmäksi ja tuuli kääntyi tänään länsi-pohjoiseen. Taas kadonnut on leiwonen Ja kesä kukkineen; Ja syksy ompi alkanut Raiwoineen myrskyineen. Niin ompi myöskin ihmisen Muuttuwa elämä, Ja syksyn tawoin raiwoen Ehtoollen rientäwä! K. Gust. Lampuinen."
|
Takaisin ETUSIVULLE
|