WANHA
KEITTOKIRJA

Huomautuksia

-Tämä sivusto on kesken.
- Tämä sivusto ei tule koskaan valmiiksi.
- Kaikki tämän sivuston ohjeet on julkaistu vanhoissa keittokirjoissa yli 100 vuotta sitten!
- Pahoittelen joidenkin ohjeiden (kuvien) huonoa laatua, osa keittokirjoistani on niin huonokuntoisia, voi harmi..
- Jos löydät sivuilta sanoja, joiden nykynimeä tai käyttötarkoitusta et tiedä tai ymmärrä, lähetä postia (palaute-sivu), koetetaan selvittää asiaa!

Wanhaa sanastoa

Heinälaatikko
Heinälaatikko tai keittolaatikko on pitkää kypsymistä vaativan ruoan valmistamiseen tarkoitettu laatikko. Aiemmin se vuorattiin heinillä tai sanomalehdillä.[1] Nykyisin vastaavaan tehtävään käytetään joko itse tehtyjä tai valmiina ostettuja styrokslaatikoita, haudutuslaatikoita.
Ruoka valmistetaan alustavasti liedellä ja annetaan sen kypsyä 10–15 minuuttia. Sen jälkeen se siirretään heinälaatikkoon tai sen nykyaikaiseen vastineeseen, laatikon kansi suljetaan, ja ruoka jätetään hautumaan useaksi tunniksi tai yön yli. Välillä voi katsoa onko ruoka riittävän kypsä, mutta kypsymisajan oppii kokemuksen kautta. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Hein%C3%A4laatikko)
Kastrulli
Kattila, kasari
Liikkiö
"Sauhutettu taikka suolattu sian-pöysti (liikkiö elikkä kinkku) liotetaan parahultasesti vedessä ja keitetään siksi että sormi menee pistäissä helposti kamaran läpitte." (Kokki-Kirja, 1849)
Lipeäkala
"Lipeäkala tai livekala on keskiajalta periytyvä ruokalaji, jota syödään erityisesti jouluna. Se on perinteisesti ollut kuivattua turskaa, joskus myös seitiä tai koljaa (kapakalaa). Nykyisin Suomessa ja Ruotsissa kaupattavasta lipeäkalasta 99 prosenttia on kuivattua molvaa, kun taas Norjassa käytetään vieläkin 90-prosenttisesti turskaa [1]. Syynä molvan käyttöön Suomessa on se, että 1970-luvun loppupuolella turskakannat ehtyivät Pohjois-Norjan vesialueilta. Tällöin kalastusta siirrettiin etelämmäksi, jossa oli paljon molvaa." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lipe%C3%A4kala)
Palmiini
Puhdistettu kookosrasva.
Punalaukka
Allium carinatum – punalaukka, punasipuli
Rieska
"Tämän päivän suomalaiselle rieska tarkoittaa nostattamatonta, ohutta, pehmeää ohra- tai sekaleipää, joka syödään tuoreena. Mutta maalla eläneet vanhukset muistavat, että myös tuore, vastalypsetty maito oli nimeltään rieska tai rieskamaito." (http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/qr.html#ries - RAHOLAN SYÖTÄVIÄ SANOJA – WORD CRUMBS)
Eri maakunnissa on erilaisia rieskoja ja monet pitävät oman alueensa rieskaa ainoana oikeana.
Räätikkä
Lanttu
Saago
"Saago on hiilihydraattipitoista jauhoa, jota saadaan saagopalmujen ytimestä. Saagopalmulajeja on useita, mutta kaksi käytetyintä niistä ovat M. sagu ja M. rumphii. Nimi on aiemmin kirjoittu myös sago.[1] Saago on tärkeä osa Uuden-Guinean ja Molukkien asukkaiden perinteistä ruokavaliota.[2] Siitä paistetaan rieskankaltaisia leipäsiä, joita syödään kalamuhennoksen kanssa. Saago muistuttaa maniokki-kasvista saatavaa tapiokaa. Saagoa muistuttavia perunasta tehtyjä helmiryynejä on kutsuttu myös perunasaagoksi." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Saago)
Salpietari
"Perinteisessä suolaliuoksessa ei ole mahdollisen kaliumnitraatin eli salpietarin lisäksi muita lisäaineita kuin suola [suola on nykyisin virallisesti valmistusaine]. Kaliumnitraattia käytettiin entisaikojen saunapalvauksessa. Siinä nitraatti pelkistyy nitriitiksi. Lopputuloksena on punainen väri." (http://smetana.fi/2012/saunapalvi/)
Sultsina
Sultsina on perinteisesti Laatokan Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa valmistettu karjalainen leivonnainen, jonka kuori tehdään samasta taikinasta kuin karjalanpiirakat eli nostattamattomasta ruistaikinasta. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sultsina)
Virna
"Virnat (Vicia) on hernekasvien suku, johon kuuluu noin 140 lajia.[2] Tähän sukuun kuuluva härkäpapu on vanha ja yleinen ravinto- ja rehukasvi; monia muitakin lajeja viljellään rehuksi." (https://fi.wikipedia.org/wiki/Virnat)
Viskuna
Luumu, mutta jossain kai nimitetään sekahedelmäsoppaakin viskunasopaksi...
Väskynä
Luumu