Arkisto 1

Arkisto, sivu 1

Lyhyitä ja pidempiä kuvasarjoja eri vuosikymmeniltä.
- Junaonnettomuus Halikossa
- Raivaajapatsaan paljastus
- Laululava
- Tulviva Salonjoki
- Sahan krotti
- Marjaanan kivi
- Rautatie Salo - Turku
- Armfeltin patsas
- Muutama wanha kuva Vaskiolta!
- Kesä-Angela
- Erikoinen kivisilta ja kivirakennus
- Iilikkeen puutarha
- Wanhempia kuvia Vartsalasta
- Angelniemi 1950-luvulla
- Myllyjä, sahoja ja siltoja Halikonjoessa

Arkisto, sivu 5

HALIKON HERRASKARTANOITA:
- Joensuu, osa lehtiartikkelista v. 1912
- Wiurila, osa lehtiartikkelista v. 1912
- Vuorentaka, osa lehtiartikkelista v. 1912

Katso myös nämä sivut:

Arkisto, sivu 2

- Torkkilan koulu
- Emil Niinistö
- Märynummi
- Mainoskuvia
- Lähteen paja kirkonkylässä
- Kirkonkylää nyt ja ennen
- Kirkonkylää 1960-70 -luv.

Arkisto, sivu 4

- Kartanoita ynnä muita
- Tanskalaisia Kalevala-julkaisuja

Arkisto, sivu 7

- Kuvia Perniöstä

Arkisto, sivu 3

- Kesäjuhlat Kihisten mäessä
- Kolme wanhaa kuvaa
- Putola
- Silta yli Halikonjoen
- Maa vyöryi Halikonjokeen

Kuvien lainaaminen

Muistathan, että kuvien lainaaminen ilman lupaa
on kielletty!
Mikäli haluat käyttää tämän sivuston kuvia esim.
ei-kaupallisilla nettisivuillasi, ota yhteyttä
ylläpitäjään (sähköpostiosoite sivun alalaidassa)

Arkisto, sivu 6

- Kuvia eri puolilta Halikkoa
- Muutama wanha kuva Angelniemeltä

Junaonnettomuus Halikossa

Jatkosodan aikana 26.10.1941 sattui Salon ja Halikon välillä ( Kihisten mäen kohdalla ) kahden junan yhteentörmäys. Henkilövahinkoja ei sattunut. Toisen junan kuljettaja oli Pellervo Laine ja kuvat ovat pöytyäläisen Keijo Laineen kuva-albumista.

Raivaajapatsaan paljastus

Halikon raivaajapatsas paljastettiin 25.8.1963 kirkonmäellä. Kutsuvieraina paikalla oli mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio, presidentti Kyösti Kallion poika.

Laululava

Salon seudun kirkkolaulujuhlia vietettiin kesällä 1950 Halikossa. Niitä varten rakennettiin kirkonmäelle laululava. Laululavasta oli 1980-luvulla enää perustuksia jäljellä.

Missä laululava oli?, klikkaa tästä!

Laululavasta oli 1980-luvulla enää perustuksia jäljellä.

Tulviva Salonjoki

Muutama kuva Salonjoen tulvista 1980-luvulta.

Sahan krotti

Salon suunnalta Marttilaan johtava tie, Vaskiontie, rakennettiin uudelleen vuosina 1967 - 71 ja monessa paikassa tien paikka muuttui. Muutama kuva Sahan notkon kohdalta vuodelta n. 1968 ja muutama samoilta paikoilta vuodelta 2009

Missä Sahan krotti on?, klikkaa tästä!

Marjaanan kivi

Halikon Vaskiolla Turilan kylässä Impolaan vievän maantien varrella on ns.Marjaanan kivi. Nykyisin kivi on rajakivenä, mutta kiven kääntöpuoli paljastaa lähistöllä sattuneen murhenäytelmän. Se on kaikenkaikkiaan vallan murheellista kerrottavaa....

Lue Kuntasanomien artikkeli 4.1.1991 (PDF-tiedosto), klikkaa tästä!

Rautatie Salo - Turku

Rautatieyhteys Turun ja Helsingin välillä tuli esille vuonna 1885, kun halikkolainen kreivi August Armfelt ehdotti junarataa Turusta Salon kautta Hyvinkää - Hanko radalle ja rataosuuden rakentaminen alkoi lopulta 1896.

Halikon kirkolla oli aikoinaan Puistokujan seisake, joka avattiin v. 1944 ja suljettiin 1955 lopussa. Muita rantaradan asemia ja seisakkeita Halikossa olivat Halikon asema, Häntälän seisake, Talolan seisake, Hajalan asema ja Pitkäportaan seisake Halikon ja Paimion kuntien rajalla..

Rantaradan laaja perusparannus ja sähköistys tehtiin 1980-90 luvulla ja Halikon kohdalla sähköjunat alkoivat liikennöimään 1994 vuoden lopulla.

Vuonna 1908 junamatka Salosta Turkuun kesti n. 1 tunti ja 30 minuuttia ja Salosta Helsinkiin n.4 tuntia ja 15 minuuttia. Nykyisin matka taittuu kolmanneksella tästä!
( Lähde: Markku Nummelin: Rantarata, 2008 )

Armfeltin patsas

Suomen asiain komitean puheenjohtaja, kenraali, Turun akatemian kansleri, kreivi Gustaf Mauritz Armfelt on saanut patsaan Salon Halikkoon. Pronssinen patsas paljastettiin perjantaina 13.8.2010 Armfeltin puistossa Halikon kirjaston lähistöllä. Patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Matti Peltokangas. Figuratiivisen patsas istuu pronssisella penkillä, jolle myös katsoja mahtuu istahtamaan. Vuosina 1757 - 1814 elänyt Armfelt omisti Halikon Joensuun kartanon, joka nykyisin on Sammon hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin hallussa. Patsashankkeeseen osallistuivat muun muassa Björn Wahlroos, Sampo, Nokia ja TS-yhtymä sekä Salon kaupunki.
(Lähde: www.yle.fi 14.8.2010)

Muutama wanha kuva Vaskiolta!

Arkistojen aarteita Vaskiolta, Vaskion Osuuspankki on lainannut käyttöömme muutaman vanhan kuvan Vaskiolta. Ja pari kuvaa halikkolaisesta liikenneyrityksestä ja sen kalustosta.

Kesä-Angela

Kesä-Angela toimi Vaskion Osuuspankin ja Salon Seudun Osuuspankin yhteisenä kesänviettopaikkana vuosina 1965-76. Vaskion Osuuspankki on lainannut käyttöömme muutaman kuvan entisestä kesäpaikastaan. Kesä-Angela on nykyään seurakunnan leirikeskuksena.

Erikoinen kivisilta ja kivirakennus

Erikoinen kivisilta ja kivirakennus Tammenpään alueella Angelniemellä. Kivisilta, on valmistunut vuonna 1917 ja kivirakennus samoihin aikoihin. Tammenpään kartanoon kuuluva kivirakennus, Hongisto, on vanha portinvartijan talo. Kartano oli silloin valtion omistuksessa ja Osvald Wasastjerna vuokraajana. Hänellä oli suunnitelmissa rakentaa kalliolle kivilinna, mutta sota ja huono rahatilanne muutti suunnitelmat. Vuonna 1920 Wasastjerna osti Tammenpään ja sen jälkeen päärakennus laajennettiin nykyiseen kokoon ja linna jäi rakentamatta. Tarina kertoo että kivet olisi otettu muinaishaudoista jotka ovat olleet mäessä rannan yläpuolella. Nykyään mäessä on yksi hautakumpu.
Tiedot: Tammenpään kartano

Iilikeen puutarha

Iilike on tänä päivänä suosittu asuinalue. Kaikki eivät tiedä, että Iilikeen etelärinteessä on ollut vuodesta 1936 alkaen aina 1980-luvulle asti Carl-Magnus Armfeltin perustama Iilikeen Kauppapuutarha. Siellä tuotettiin vihanneksia, kukkia ja taimia useita eri laatuja.

Wanhempia kuvia Vartsalasta

Halikonlahdella Vartsalan saaressa asuva Teppo Elo on lainannut käyttöömme muutaman kalastusaiheisen kuvan. Kuvat ovat noin vuodelta 1939. Ainakin kuhaa, haukea ja lahnaa nostettiin silloin Halikonlahdelta.

Toinen kuvasarja on Outi Hoikkalan kuva-arkistosta, nämä kuvat ovat myös 1930-luvulta ja alkavat hiihtokilpailuista Halikonlahden jäällä!

Angelniemi 1950-luvulla

Erkki Jokela on kirjoittanut kolme kirjaa Angelniemestä: Kokkilan lossi, Angelniemen Osuusmeijeri ja Angelniemi III. Kirjastossa, Halikossa tai Salossa, voit tutustua niihin. Lossikirja on loppuunmyyty, mutta toisia on vielä tekijällä myynnissä.

Tässä muutama Erkki Jokelan 1950-luvun kuva Angelniemeltä:

Myllyjä, sahoja ja siltoja Halikonjoessa

Reijo Hinkan Halikon historia II kirjassa mainitaan, että v.1880 Halikossa oli kolme liikeperiaatteella toimivaa myllyä: Ahtialan, Häntälän ja Kuttilan vesimyllyt ja Sahan talossa Vaskiolla oli vesisaha. 1900 luvun alussa rakennettiin myllyjä lisää, mm. Halikonjokeen Märyn kohdalle Klingankoskeen mylly ja Kuttilan myllyn yhteyteen myös saha. Lisäksi oli lukuisia kotitarvemyllyjä.

Piirteitä Vaskion vaiheista ym. lehtileike vuodelta 1937, lue lisää..

Kirkonseudun kehityksestä. Paula Tenkasen kirjoittama artikkeli plus vähän wanhempia kuvia Halikon kirkonkylästä, lue lisää..

Salon markkinat. Lehtileikkeitä Salon markkinoista sekalaisessa järjestyksessä. Tervetuloa markkinoille, lue lisää..

Halikon herraskartanoita. Lehtiartikkeleja Joensuun, Wiurilan ja Vuorentaan kartanoista vuodelta 1912, lue lisää..

Vanhempia kuvia mm. Torkkilasta, Märynummelta ja kirkonkylästä, klikkaa tästä..